Muistitaulu-toiminatamallissa käytettiin vanhoja valokuvia, mutta kuvattiin myös uusia. Riku Laakkonen opastaa asiakastaan digikuvauksen saloihin. (Kuva Susanna Lyly)

Voimaa taiteesta toteutti kuusi pilottia ja loi viisi erilaista toimintamallia taiteen ja hyvinvoinnin alojen toimijoille. Pilottien toteuttajat ja kohdeorganisaatiot olivat keskenään erilaisia. Työskentelyssä oli omat erityispiirteensä, mutta kaikissa piloteissa korostui soveltavan taiteen ammattilaisten ja henkilökunnan yhteistyön merkitys.

– Kyse on luottamuksesta. Soveltavan taiteen onnistunut käyttö hyvinvointialalla vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, eri osapuolien perusteellista tutustumista toistensa työhön, yhteisten päämäärien selvittämistä, jatkuvaa seurantaa ja halua kehittää toimintaa koko ajan. Asiakaslähtöisyys on aina kaiken työskentelyn lähtökohta, sanoo projektipäällikkö Katri Malte-Colliard.

Asiakkaan huomioon ottamisen pitäisi olla itsestään selvyys. Valitettavasti se ei kuitenkaan sitä aina ole,  varsinkaan kun toimitaan niin sanottujen eritysryhmien parissa. Yksi pilottien vetäjistä otti epäkohdan esiin vanhustyöhön liittyen: "Ikäihmisillä on paljon elämää takana. He eivät ole lapsia, joina heitä usein kuitenkin kohdellaan.  Etukäteen ei voi myöskään tietää, millaisia osaajia heissä on. Taiteen tekijöiden kannattaa olla liikkeellä avoimin ja nöyrin mielin, hyvässä hengessä ja yhteistyöhaluisina. Tärkeää on kuunnella oikeasti, keitä ikäihmiset ovat ja mitä he haluavat."

Se, että ihminen on vanha, ei tarkoita sitä, etteikö hänellä enää olisi omia haluja, toiveita ja unelmia.

Voimaa taiteesta pilotit on erittäin käytännönläheisesti koottu loppujulkaisuun "Voimaa taiteesta – Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla". Vaikka pilotit on tehty tietylle kohdeorganisaatiolle ja tiettyjä taiteenlajeja hyödyntäen, niitä voi helposti soveltaa minkä tahansa hyvinvointialan organisaation käyttöön.

– Toimintamallit tarjoavat vinkkejä yhteisen prosessin läpiviemiseen sekä taiteen soveltavien menetelmien käyttöön yleensä. Tavoitteenamme onkin, että niiden avulla kuka tahansa luovan alan ja hyvinvointialan yrittäjä tai yrittäjäksi aikova voi ottaa soveltavan taiteen menetelmiä osaksi omaa työtään, Malte-Colliard selvittää.

Hankkeen aikana järjestetyissä verkostotapaamisissa tuli asiakaslähtöisyyden lisäksi esiin myös toinen tärkeä asia: miten soveltavan taiteen toimijat ja heidän palvelunsa otetaan vastaan niin laitoksissa kuin yksityisissä hoivayrityksissä.

– Tässä olisi jatkohankkeen paikka, Malte-Colliard toteaa.  – Selvittää mitkä ovat yksityisen ja julkisen sektorin mahdollisuudet toiminta- ja markkina-alueena ja miten palveluita tarjotaan ja toteutetaan siten, ettei vakituinen henkilöstö koe toimintaa uhkana tai häiriönä omalle työlleen.

Toiminnassa mukana olleet toivovat hankkeen aikana syntyneen verkoston pysyvän elävänä. Tästä onkin jo ottanut kopin Terveyttä kulttuurista -verkosto, joka on toiminut valtakunnallisesti jo 20 vuotta.

Voimaa taiteesta loi konkreettisia malleja ja esimerkkejä, joita tarvitaan asenteiden muuttamiseen ja uudenlaisen ihmistä kunnioittavan arvomaailman luomiseen. Yhden pilotin projektipäällikkö pohtikin aiheellisesti: "Jotakin kertoo varmaan se, että asukkaat tulevat hyvälle tuulelle, toimintakyky pysyy yllä ja arki sujuu paremmin. Eri asia on, riittääkö se päättäjille."  Ei riitä. Työtä on tehtävä vielä ja paljon.

Tutustu Voimaa taiteesta -pilotteihin, lataa PDF http://www.voimaataiteesta.fi/

Liity myös Terveyttä kulttuurista -verkostoon, ota yhteyttä isotalo(at)sci.fi

ja facebook-ryhmään http://www.facebook.com/groups/terveyttakulttuurista/