Pilottiselvitys: Rytmimusiikilla huomattavia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen
Erityisesti rytmimusiikin tapahtumilla on merkittäviä vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen: Tangomarkkinoiden, Provinssirockin ja Vauhtiajojen yhteenlaskettu vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen nousee lähes 19 miljoonaan euroon. Tämä käy ilmi ainutlaatuisesta rytmimusiikkiklusterin talous- ja työllisyysvaikutuksia koskeneesta selvityksestä, joka tehtiin Seinäjoen yliopistokeskuksessa.
- Talousvaikutukset kohoavat yli 22 miljoonaan euroon ja työllisyysvaikutukset 206 henkilötyövuoteen, kun mukaan otetaan ravintolailtojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset. Ne muodostavat merkittävän siivun, kertoo professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Vuoteen 2020 ulottuvissa arvioissa enemmistö rytmimusiikkiverkoston jäsenistä pitää todennäköisenä, että rytmimusiikin tapahtumien liikevaihto kasvaa keskimäärin 2-3 prosenttia vuodessa. Valtaosa verkoston jäsenistä on myös sitä mieltä, että Seinäjoki vakiinnuttaa asemansa klubitoiminnan keskuksena ja että ala kehittyy tulevaisuudessa.
- Ala voi nostaa maakunnan bruttokansantuotetta yli 6 miljoonalla eurolla nykytilanteeseen nähden ja luoda yli 70 uutta henkilötyövuotta, kertoo projektisuunnittelija Susanna Määttä Ruralia-instituutista.
Alueen vetovoimaa ei voi laskea
Kulttuurialalla on myös paljon vaikutuksia, joita ei pysty laskemaan. Nämä liittyvät lähinnä alueen imagoon ja vetovoimaan.
- Rytmimusiikkiin liittyvät toiminnot ovat osa osaamisen ja vetovoimaisen kaupungin kokonaisimagon muodostumista, sanoo Olli Ruokolainen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.
Esimerkiksi Provinssirock-tapahtuma luo vahvaa mielikuvaa Seinäjoesta etenkin nuorisolle, sillä tapahtuman kävijän keski-ikä on 22 vuotta. Lisäksi rytmimusiikin kehittäminen profiloi Seinäjokea vireänä luovien alojen toimintaympäristönä. Rytmimusiikki nähdään merkittäväksi osaksi Seinäjoen erikoistumista tapahtumakaupunkina ja matkailijoiden sekä uusien osaajien houkuttelemista.
Tapahtumat muodostavat jatkossakin rytmimusiikin ytimen, vaikka ympärille muodostuu muuta aktiviteettia.
- Kaikki toiminnot ovat edelleen riippuvaisia alueen vahvoista tapahtumista, jotka vastaavat hyvin suuresta osasta luovan talouden liikevaihtoa ja aluetaloudellisia vaikutuksia, kertoo koulutuspäällikkö Mika Virkkala Sibelius-Akatemiasta.
Seinäjoen kaupungille selvitys antaa eväitä käytännön kehittämistyöhön.
- Alan toimijoiden kommenteissa on havaittavissa selkeä luottamus siihen, että rytmimusiikkiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat strategisesti merkittäviä. Rytmimusiikki on omaksuttu yhdeksi alueellisen kehittämisen osa-alueeksi, toteaa Jukka Pajunen Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksesta.
Rytmimusiikkiselvitystä ovat rahoittaneet Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus ja Seinäjoen kaupunki. Työ toteutettiin Ruralia-instituutin, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön yhteistyönä.
Rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkitys -selvityksestä tarkempia tietoja:
