Lahden kaupungin suun terveydenhuollossa suhtaudutaan ennakkoluulottomasti luoviin menetelmiin työtapojen kehittämisessä. Vuonna 2008 käynnistynyt Hammaspeikko-hanke jatkuu jo viidettä vuotta: kehitystyötä on toteutettu tutkimusperustaisen teatterin avulla. Mukana toiminnan kehittämisessä on ollut Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation.

Hammashoidon palvelukokonaisuus toimivammaksi

"Hanke sai alkunsa konkreettisesta tarpeesta: halusimme vähentää yläkouluikäisten peruuttamattomien vastaanottoaikojen määrää sekä ennaltaehkäistä hampaiden sairastumista juuri yläkouluiässä. Suun terveydenhuollon 30 työntekijää ovat olleet mukana kehittämässä uusia työtapoja tutkimusperustaisen teatterin avulla. Hammashoidon ammattilaiset ja vastaanoton työntekijät ovat poistuneet mukavuusalueeltaan ja dramatisoineet kohtauksia käytännössä", kertoo vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen.

Hammaspeikossa kehitetään suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta toimivammaksi niin asiakkaiden kuin henkilöstön näkökulmasta. Molemmilta osapuolilta on kerätty hammashoitoon liittyviä tarinoita, jotka on kirjoitettu esittävään muotoon ja esitetty lavalla.

Kehitystyö on saanut Lahden kaupungin suun terveydenhuollon verkostoitumaan alan ammattilaisten kesken ja perustamaan erilaisille asiakkaille suunnattuja teemaryhmiä. Hammaspeikko-hankkeen kohteena ovat yläkouluikäisten ohella odottavat perheet, päiväkodit, toisen asteen opiskelijat ja tulevaisuudessa myös eläkeikäiset.

Uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun

"Tutkimusperusteinen teatteri on organisaatioiden uudistamiseen ja muutokseen kehitetty lähestymistapa", kertoo menetelmän kehittäjä, aiheesta vastikään väitellyt projektitutkija Anne Pässilä Lahden innovaatioyksiköstä. "Luovat alat ovat tehokkaita kehitystyössä, koska ne tarkastelevat asioita innovaationäkökulmasta analyyttisen ja rationaalisen tarkastelun sijaan."

Menetelmän rakenne ravistelee totuttuja ongelmanratkaisumalleja: se pakottaa hakemaan uusia toimintatapoja ja haastaa ajattelemaan toisin. Se huomioi moniäänisyyden – eri työtehtävien näkökulmat ja erilaisten asiakkaiden tarpeet. Menetelmä konkretisoi, miten toimintatavat vaikuttavat omiin, arkisiin työtehtäviin.

"Tutkimusperustainen teatteri on vaivaton tapa saada näkyväksi asioita sen sijaan, että hammashoidon henkilöstö istuisi esimerkiksi käyttäytymistieteiden luennolla. Tulosten pohjalta olemme työstäneet prosessikuvauksen hyvästä vastaanottokäytännöstä ja toteuttaneet uuden viestintästrategian", jatkaa Markku Mikkonen.

Menetelmän avulla saatuja tuloksia hyödynnetään vähitellen enemmän myös muiden suun terveydenhuollon asiakasryhmien kanssa. Tavoitteena on luoda toimiva palvelukokonaisuus koko suun terveydenhuollon toimintaan. Tähtäimessä on pysyvä toimintatapojen muutos: tuloksia pyritään saamaan kymmenen vuoden ajanjaksolla.

Tutkimusperustaista teatteria sovellettu myös teollisuudessa

Tutkimusperustaista teatteria on käytetty myös teollisuuden prosessien kehittämisessä Anne Pässilän johdolla. Metsäteollisuusyritys Stora Enson pakkaustehtailla Heinolassa ja Lahdessa haasteena oli myynnin ja tuotannon toimintojen siiloutuminen erilleen toisistaan. Kehitystyön tavoitteena oli auttaa eri työtehtävissä toimivaa henkilöstöä ymmärtämään paremmin toistensa tarpeita ja sen myötä parantaa tuotannon laatua. Samankaltainen kehitysprojekti on toteutettu myös puunjalostusyritys Koskisen Oy:ssä.

Kuva: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Lahti School of Innovation