Vaikka taide- ja kulttuurilähtöisiä palveluita on käytetty sosiaali- ja terveysalalla jo useita kymmeniä vuosia, markkina ei ole päässyt kasvamaan. Ihmisten tasa-arvoinen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin tunnustetaan laajasti, taide- ja kulttuuriammattilaisille on lisätty aiheeseen liittyvää koulutusta ja toimintaa on rahoitettu erilaisilla hankkeilla. Silti markkinan koko on nyt alle 10 miljoonaa euroa.

Palveluiden ostot eivät riipu palvelunostajan koosta, toimintamuodosta tai siitä, onko toimija julkinen vai yksityinen taho. Palveluita ostavat ne, jotka tuntevat taide- ja kulttuuripalvelut hyvin, ovat saaneet niistä hyviä kokemuksia ja jotka uskovat taiteen ja kulttuurin voimaan.

Tiedot löytyvät Johan nyt on markkinat - vai onko? taide- ja kulttuuripalveluiden markkinat sosiaali- ja terveysalalla -markkinaselvityksestä, joka julkaistiin 13.12.13. seminaarissa.

Viranomaistulkinnat moniammatillisten tiimien esteenä

Taide- ja kulttuurilähtöisten palvelujen käyttöä vähentää se, että valvovat viranomaiset tulkitsevat henkilöstömitoituksia kapeasti. Kesällä voimaan astunut vanhuspalvelulaki ja siihen liittyvä laatusuositus korostavat erilaisten hyvinvointia edistävien palvelujen käyttöä. Asiakkaan hoivapalveluita suunnitteleviin moniammatillisiin tiimeihin ja vanhuspalveluiden tuottamiseen tulisikin ottaa mukaan taide- ja kulttuurialan osaajia. Myös taide- ja kulttuuripalveluiden tunnettuutta tulisi edelleen lisätä sosiaali- ja terveysalalla.

"Kun päivä koittaa,/ näen minkä tiedän:/ voima, jonka järjestelmä jättää käyttämättä/ on se voima joka muuttaa järjestelmän,” siteerasi Pentti Saarikoskea sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Ismo Suksi markkinaselvityksen tulosseminaarissa. Ismo Suksi toimi taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä ja kehittämistä selvittäneen hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Sosiaali- ja terveysalan palveluita määrittää hinta

Kolmanneksi kysynnän kasvun esteenä pidetään rahan puutetta. Tiukoilla ovat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Sosiaali- ja terveysalan palvelut ovat lähes kokonaan lakisääteisiä ja siten julkisesti rahoitettuja. Kulttuuri- ja taidepalveluiden hankinta osana esimerkiksi hoivapalveluita tulisi huomioida jo kilpailuttamisvaiheessa. Näin saataisiin hankintoihin myös lisää kekseliäisyyttä ja innovatiivista otetta.

”Kunnon taidetta on mahdollista hankkia, kun vain tahtoa löytyy,” sanoo Sipoon vanhustyön päällikkö Helena Räsänen. ”Miljoonien budjetista löytyy aina säästökohteita, joista tauluja voi ostaa”.

Vaikka taidelähtöisten palveluiden markkinakoko sosiaali- ja terveysalalla näyttäytyy selvityksen mukaan pienenä, kasvupotentiaalia on. Julkistustilaisuudessa mainittiin mm. suurten ikäluokkien ikääntyminen, nk. vanhuustalouden, mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Markkinaselvitys on ladattavissa osoitteessa:
http://www.diges.info/pdf/johan_nyt_on_markkinat_-markkinaselvitys.pdf 

Selvitys toteutettiin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ESR-rahoituksella.

Lisätietoja

Selvityksen tekijä
Hanna Kosonen
Diges ry
p. 040 7171 114
hanna.kosonen(at)diges.info