JOHDE-hankkeen teemat liittyivät läheisesti verkostoiden johtamiseen. Hankkeella oli projektihautomoita eri puolilla Suomea, ja kaikissa niissä sivuttiin verkostoissa toimimiselle tyypillisiä haasteita. Porissa pyrittiin vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon ja yleiseen keskusteluun tyhjillään olevan Oluttehtaan alueen muuntamiseksi käyttöön, josta luovat alat ja elämysteollisuus hyötyisi – ja kaupunkilaiset tykkäisivät.

Miten merkityksellinen teollisuuskiinteistö kaupungin ytimessä saataisiin asukkaiden käyttöön kulttuuri- ja elinkeinoelämän keskuksena? Sellaisena, joka loisi aktiivista kaupunkikulttuuria ja kiinnostaisi ihmisiä kaupungin ulkopuolellakin? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia vuonna 2012 Porissa. Vanhalle Oluttehtaalle kehitettiin JOHDE-hankkeen voimin elämysteollisuuteen ja tapahtumatuotantoon nojaava toimintakonsepti, jolla otettiin osaa julkiseen keskusteluun teollisen alueen uudelleenkaavoitusprosessin ollessa käynnissä. Kaikki näytti aluksi lupaavalta, mutta ehdotus ei johtanut konseptin toteutumiseen. Aikaansaannokset kuitenkin veivät osaltaan eteenpäin kaavoitusprosessia ja nostivat esiin tärkeän asian.
 

Haaveissa oli kaupunkikeskusta, jossa asukkaat viihtyisivät.

Vuonna 2009 elettiin Porissa surun hetkiä, kun oluttehdas saatettiin lepoon. Teollisuuskiinteistö kaupungin keskustassa jäi tyhjilleen. Pitkään ei kuitenkaan ehtinyt kulua, kun tilalle alettiin suunnitella uutta. JOHDE-hankkeen saapuessa tehtaalle tavoitteena oli luoda kiinteistön alueelle verkostomainen toimintakonsepti. Ennen tätä alueella oli jo olemassa rakenteita ja toimintaa, ja alueen ympärillä on merkittävä keskittymä Porin taidelaitoksia, mutta lisää haluttiin kehittää. Avainsanoja uudelle olivat elämysteollisuus ja tapahtumatuotanto. Elämysteollisuus ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti sisältämään muun muassa matkailua, vapaa-aikatoimintoja, urheilua, kulttuuria, koulutusta ja mediatuotantoa.

Haaveissa oli kaupunkikeskusta, jossa asukkaat viihtyisivät. Keskusta ja Oluttehtaan alue ruokkisivat toisiaan. Oluttehtaassa olisi alueena potentiaalia viedä kaupunkia eteenpäin, ja sinne olisi mahdollista sijoittaa muunneltava tila, joka palvelisi sekä kulttuuria että elinkeinoelämää ja niiden synergioita. Vastaavia paikkoja ovat esimerkiksi Kaapelitehdas Helsingissä ja Verkatehdas Hämeenlinnassa.

Uutta lähdettiin luomaan innolla

Työ käynnistyi työpajoilla, joihin osallistui laajalti porilaisvaikuttajia eri yhteiskunnan aloilta. Pohdinnoissa sivuttiin Porin keskustan kehittämistä, mutta pääasiassa fokus oli Oluttehtaan alueen tulevaisuudessa. Mukana oli taustatietoa kaupungin päätöksenteon edistymisestä. Elämystehdas tukisi Porin kaupungin virallisia tavoitteita. Keskustan ei haluta muuttuvan nukkumalähiöksi. Porilla on monelle suomalaiskaupungille tyypillinen ongelma: talvella on niukalti isoja tapahtumia. Virkeä tapahtumakortteli kaupungin keskustassa mahdollistaisi isommat tapahtumat myös talvikaudella.

Toimintakonseptia luotiin pitäen silmällä päätöksentekoon vaikuttamista. Myös muut skenaariot huomioitiin: Se, ettei mitään tapahdukaan, puhetason suunnittelu vain jatkuu vuositolkulla. Tai että Oluttehtaan alue valjastetaan teollisuuden tai asumisen käyttöön. Tai että tilaa valtaavat ravintola- ja elämyspalveluiden ketjut, jotka syövät kiinnostavuuden palveluista eivätkä ole paikallisia. Tai että koko asiaa ei saada julkiseen keskusteluun.

Syntyi esitys toimintakonseptiksi, jota oli työstetty yhdessä laajalti eri toimijoiden kesken. Esityksellä haluttiin ottaa osaa julkiseen keskusteluun, ja tässä onnistuttiin. Niin media kuin porilaisetkin tarttuivat aiheeseen. Esityksen ja keskustelun pohjalta valmisteltiin ehdotus jatkotoimenpiteiksi.

Mutta mitä sitten tapahtui?

Prosessi oli sujunut hyvin, sen tarkoitus oli hyvä, mutta lopputulos jäi vaikutuksiltaan vajaaksi. Esitys ei saanut vastakaikua sen tärkeimmässä kohderyhmässä, kiinteistönomistajien ja -sijoittajien silmissä. Panimokonserni jatkoi omia visioitaan asuinrakentamiseen perustuen. Esityksen julkinen vastaanotto oli toki innostunutta, mutta toisaalta tyhjillään olevalle korttelille ei ollut esitetty siihen mennessä muutakaan esitystä tai ideaa. Esityksellä saattoi kuitenkin olla vaikutuksia kaavoitussuunnitelmiin.

Kaupunkisuunnittelun aikajänne ja –käsitys on pidempi kuin usein muistetaan – kaavoitus vaikuttaa sataan vuoteen, ihmisten puhe ulottuu usein 10-20 vuoteen saakka. Kaupunkikaavoituksessa ei voi keskittyä yksittäisten korttelien kehittämiseen: sellaiset taistot hävitään aina, koska perustelut eivät pärjää kokonaisuutta tarkastellessa.

Porissa läpikäydyt asiat eivät liene vieraita monelle muullekaan Suomen kaupungille: Pysäköintimaksut hiljentävät keskustaa, ihmisten liikkuminen kohdistuu keskustojen ulkopuolisiin ostosparatiiseihin, päätöksentekokulttuuri vaalii lyhytjänteisyyttä eikä ole suotuisa julkiselle keskustelulle suurista kehityslinjoista. Kaupungeilla on keskinäinen kilpailu rekrytoida osaavaa työvoimaa, joka voi valita työpaikkakuntansa mistä tahansa Suomessa. Miten onnistuttaisiin yhdistämään elinkeinoelämä ja luova ala? Onko elämysteollisuuden kasvulle sijaa Suomen kaupungeissa?

”Pori ei löydä tulevaisuuttaan menneisyydestä. Siitä ei voi uudelleen tulla savupiipputeollisuuskaupunkia, maatalousyhteiskuntaa tai kaupan ja liikenteen keskusta. Kivien kääntämisen jälkeen käteen jää suurin kasvava työllistävä sektori, elämysteollisuus.

Todelliseksi ja ympärivuotiseksi elämyskaupungiksi tuleminen edellyttää sekä keskustan infrastruktuurin laajamittaista uudistusta että sisältötuotantojen kehittämistä. Ajattelu pitää ulottaa useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin ja ryhtyä ajatuksissa elämään tämän vuosisadan puolivälin maailmaa.” - Jyrki Kangas

Joulukuussa 2013 Porin Oluttehdas purettiin lähes kokonaisuudessaan. Alueelle on kuitenkin sallittu tulevaisuudessa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia, julkisia rakennuksia ja museorakennuksia. Rakennuskanta siis voi olla tulevaisuudessa monipuolinen, mikä voidaan katsoa projektihautomon tavoitteiden mukaiseksi vaikuttamiseksi korttelin jatkokäytön suunnitelmiin.

Kirjoittaja: Pirita Tolvanen
Kuvitus: Pirita Tolvanen

____

Artikkeli on otettu muokatusti julkaisusta: Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen, joka julkistettiin JOHDE-hankkeen päätösseminaarin yhteydessä 5.2.2014. Julkaisu keskittyy johtamiseen luovan talouden aikakaudella, erityisesti luovuuden ja verkostojen kontekstissa. Lue lisää ja lataa julkaisu osoitteessa www.luovasuomi.fi/tietoa/julkaisuja.