JOHDE-hankkeen teemat liittyivät läheisesti verkostoiden johtamiseen. Hankkeella oli projektihautomoita eri puolilla Suomea, ja kaikissa niissä sivuttiin verkostoissa toimimiselle tyypillisiä haasteita. Helsingissä tuotiin yhteen kulttuuri- ja matkailualojen toimijoita kehittämään yhteisiä palveluja turistiryhmille sekä kehitettiin liiketoimintakonseptia Musiikkitalon klubille.

Helsingin ytimessä sijaitseva Musiikkitalo on suuri ja monikäyttöinen, ja sen eri tilat ja toiminnot haluttaisiin saada parhaaseen mahdolliseen käyttöön. JOHDE-hankkeen toimesta Musiikkitalossa kehitettiin kahta asiaa: Liiketoimintakonseptia Musiikkitalon Klubille sekä matkailua ja kulttuuria yhdistäviä konsepteja kongressi- ja risteilyturisteille sekä venäläismatkailijoille.

Hautomoissa yhdistyivät samankaltaiset haasteet: Miten löytää yhteinen päämäärä, kun mukana on hyvin erilaisia toimijoita erilaisilla intresseillä? Ketkä ovat kohderyhmiä ja miten heidät saavutetaan parhaiten? Millainen ohjelma Musiikkitalossa kiinnostaisi kutakin kohderyhmää eniten?

Musiikkitalon Klubi, kolme iltaa ja paljon ideoita

Musiikkitalon Klubi sijaitsee talon alakerrassa, sisäänkäynti Klubille on yhden talon pääsisäänkäynnin vieressä. Klubitoiminnan kehittämisen lähtökohtana oli saada yhdestä Helsingin keskeisimmistä tiloista tapahtumapaikka mielenkiintoisille sisällöille. Klubi tukisi osaltaan muuta Musiikkitalon toimintaa. Taloudellisen voiton kerääminen Klubin kautta ei ollut tavoitteena.

Klubin konseptisuunnittelu lähti liikkeelle kolmen illan ajatuksesta: tapahtumaa kaavailtiin torstai-, perjantai- ja lauantai-illoille. Jokaisella illalla olisi eri ohjelmantuottaja (Sibelius-Akatemia / Musiikkitalon palveluosakeyhtiö / ohjelmatoimisto / agentuuri), eri ohjelma ja kohdeyleisönsä. Tilassa tarjoilusta vastaava ravintola ei osallistuisi klubitoiminnan kuluihin tai riskeihin muuten kuin omalla henkilöstöriskillään.

Eri illoille kehitettiin omat kävijäprofiilit, mietittiin lippujen hinnat, ja sen kuka ohjelman tuottaisi. Käytännössä Klubi tarvitsisi kolmen illan toteuttamiseen kolme erilaista liiketoimintamallia, ja riskinä olisi toiminnan liika pirstaloituminen. Kokonaiskuva saattaisi hajota, markkinointi kohdistuisi vain kunkin illan omalle kohderyhmälle ja tällöin Klubi ei löytäisi omaa kohderyhmäänsä.

Tätä pidettiin vakavimpana uhkana. Klubin olisi olennaisen tärkeää löytää oma kohdeyleisönsä. Päätettiin keskittyä vain yhteen kokonaiskonseptiin.

Klubikonsepti musiikin vai illallisen ympärille?

Mikä olisi konseptin kärkenä? Rakennettaisiko se musiikki-/sisältölähtöiseksi, vai ruokaravintolalähtöiseksi konseptiksi, jolloin asiakkaille myydään illallispaketteja? Ensimmäisen, sisältöön keskittyvän mallin vaarana voi olla liian kapea määrittely musiikkityylille. Klubi ei voi profiloitua kovin poikkeavaksi koko Musiikkitalon toiminnasta, vaan sen tulisi omalta osaltaan vahvistaa talon muuta toimintaa. Myös pääsylipun hinta keskustelutti, sillä pääsylipputulot olisivat klubille lähes ainoa ansaintamahdollisuus.
 

Kun keskiössä on ruokailu, ei musiikkia tarvitse rajata niin tiukasti tyyliin tai kohdeyleisölle sopivaksi.

Ruokaravintolasuunnitelmissa musiikki jäisi toiselle sijalle – vaikka se pysyisikin korkeatasoisena. Tätä mallia puolsivat ravintolan aukioloajat ja sisustus, ja maailmalta löytyy monia muita vastaavanlaisella konseptilla toimivia musiikkiklubeja. Kun keskiössä on ruokailu, ei musiikkia tarvitse rajata niin tiukasti tyyliin tai kohdeyleisölle sopivaksi. Illallispaikkana näyttäytyvä klubi saattaisi myös houkuttaa Musiikkitalon konserttiyleisöä jäämään taloon illallistamaan - konserttiyleisö kun ei halua konsertin jälkeen kuunnella lisää musiikkia.

Kahden illan Klubi

Klubitoiminta käynnistyi syyskuussa 2011 kahtena iltana viikossa. Torstaisin klubilla esiintyivät Sibelius-Akatemian opiskelijat, perjantaisin ammattimuusikot. Muun muassa Claes Andersson, Anna-Mari Kähärä, M.A. Numminen ja Pauli Hanhiniemi esiintyivät vuosina 2011-2012 Klubin perjantai-iltoina. Toiminta jatkui kesään 2012 asti. Tämän jälkeen Musiikkitalon järjestämä maksullinen klubitoiminta päättyi, mutta Sibelius-Akatemian järjestämät klubit ovat jatkuneet.

Toimintamallin kehittämisen haasteena oli se, että klubi- ja ravintolatoiminnasta vastaa kaksi eri tahoa – Musiikkitalo ja ravintolatoimija. Kahden toimijan oli haastavaa saada katettua Klubin kustannuksia illoista saaduilla tuloilla. Klubin sisällön tuottaminen vei alkuvaiheessa paljon henkilökunnan resursseja. Tällä hetkellä Klubin toiminta onkin muotoutumassa suuntaan, jossa ulkopuolinen ohjelmatoimisto tai esiintyjä tuottaa ja markkinoi sekä myös kantaa iltojen taloudelliset riskit. Musiikkitalo on hinnoitellut muun muassa tekniset palvelunsa niin, että sisältöjen tuottaminen olisi ulkopuolisille tahoille mahdollisimman pieniriskistä. 

Kirjoittaja: Pirita Tolvanen
Kuvitus: Pirita Tolvanen

____

Artikkeli on otettu muokatusti julkaisusta: Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen, joka julkistettiin JOHDE-hankkeen päätösseminaarin yhteydessä 5.2.2014. Julkaisu keskittyy johtamiseen luovan talouden aikakaudella, erityisesti luovuuden ja verkostojen kontekstissa. Lue lisää ja lataa julkaisu osoitteessa www.luovasuomi.fi/tietoa/julkaisuja.