Matkalla kohti elämysteollisuuden keskuksia – Helsingin Musiikkitalo 2/2
JOHDE-hankkeen teemat liittyivät läheisesti verkostoiden johtamiseen. Hankkeella oli projektihautomoita eri puolilla Suomea, ja kaikissa niissä sivuttiin verkostoissa toimimiselle tyypillisiä haasteita. Helsingissä tuotiin yhteen kulttuuri- ja matkailualojen toimijoita kehittämään yhteisiä palveluja turistiryhmille sekä kehitettiin liiketoimintakonseptia Musiikkitalon klubille.
Helsingin ytimessä sijaitseva Musiikkitalo on suuri ja monikäyttöinen, ja sen eri tilat ja toiminnot haluttaisiin saada parhaaseen mahdolliseen käyttöön. JOHDE-hankkeen toimesta Musiikkitalossa kehitettiin kahta asiaa: Liiketoimintakonseptia Musiikkitalon Klubille sekä matkailua ja kulttuuria yhdistäviä konsepteja kongressi- ja risteilyturisteille sekä venäläismatkailijoille.
Hautomoissa yhdistyivät samankaltaiset haasteet: Miten löytää yhteinen päämäärä, kun mukana on hyvin erilaisia toimijoita erilaisilla intresseillä? Ketkä ovat kohderyhmiä ja miten heidät saavutetaan parhaiten? Millainen ohjelma Musiikkitalossa kiinnostaisi kutakin kohderyhmää eniten?
Turistit ovat luovan alan toimijoiden potentiaalista kohderyhmää
Risteilyturistit, kongressivieraat ja venäläiset matkailijat: Kansainvälisiä turistiryhmiä, joiden palvelutarpeista, käytöksestä ja ohjelmatoiveista erityisesti matkailutoimijoilta löytyy tarkkaa tietoa. Kaikilla näillä turistiryhmillä on suuri kiinnostus kulttuurisisältöjä kohtaan. Esimerkiksi venäläiset sisällyttävät matkoihinsa huomattavasti enemmän kulttuurimatkailullisia piirteitä kuin mitkään muut matkailijaryhmät.
Kukin turistiryhmä arvostaa Helsingissä omaleimaisuutta, ainutlaatuisuutta, elämyksiä, aitoja kokemuksia ja tarinoita.
JOHDE-hanke järjesti Musiikkitalossa seminaarisarjan, jonka tarkoituksena oli saattaa tapahtumatuotannon ja matkailun ammattilaiset yhteen, verkostoida ja auttaa toimijoita kehittämään matkailua ja kulttuuria yhdistäviä palveluita. Suosituissa seminaareissa käsiteltiin käytännönläheisten esimerkkien kautta eri turistiryhmien ominaispiirteitä ja tyypillisimpiä tarpeita, joita heillä Helsinkiin saapuessaan on.
Kukin seminaareissa käsitelty turistiryhmä arvostaa Helsingissä omaleimaisuutta, ainutlaatuisuutta, elämyksiä, aitoja kokemuksia ja tarinoita. Luovan alan osaamiselle olisi käyttöä konseptien kehittämisessä matkailijoille. Musiikkitalo tarjoaisi monelle tapahtumalle hyvät puitteet.
Tyypillinen risteilymatkustaja on iältään 55-64-vuotias ja ensimmäistä kertaa Helsingissä. Hän on useimmiten yhdysvaltalainen, britti tai saksalainen. Helsingissä keskimäärin vietetty aika on 3-7 tuntia, ja risteilyturisti käyttää enemmän opastettuja palveluita kuin muut matkailijat. Kongressivieraista suurin osa on eurooppalaisia, joista naisia on hieman yli puolet. He viipyvät Suomessa keskimäärin 4,7 päivää, ja noin neljäsosalla on seuralainen mukana.
Venäläisillä on kaksi erityisen suosittua ajankohtaa saapua Helsinkiin: tammikuu ja naistenpäivä. Heille saa markkinoida aggressiivisemmin kuin mitä usein tehdään, ja kävijöistä kannattaa kerätä tietoa; he tulevat todennäköisesti uudelleen. Tietoa kulttuurikohteista venäjäksi on liian vähän. Venäläisiin turisteihin keskittynyt seminaari herätti selkeäsi eniten kiinnostusta ja siihen liittyen toivottiin jatkotoimenpiteitä.
Kirjoittaja: Pirita Tolvanen
Kuvitus: Pirita Tolvanen
____
Artikkeli on otettu muokatusti julkaisusta: Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen, joka julkistettiin JOHDE-hankkeen päätösseminaarin yhteydessä 5.2.2014. Julkaisu keskittyy johtamiseen luovan talouden aikakaudella, erityisesti luovuuden ja verkostojen kontekstissa. Lue lisää ja lataa julkaisu osoitteessa www.luovasuomi.fi/tietoa/julkaisuja.