Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima ja Luova Suomen koordinoima valtakunnallinen Luovien alojen kehittämisohjelma viimeisine hankkeineen on päättymässä. Nyt on hyvä hetki summata kehittämistyön tuloksia ja haasteita sekä katsoa luovien alojen kehittämisen tulevaisuuteen. Tässä auttavat kolme kehittämisohjelman hankkeista vastannutta projektipäällikköä sekä ohjelman arvioinnin tehnyt tutkija.

Luovien alojen omaa ääntä etsimässä

”Kehittämisohjelma on onnistunut parhaiten lisäämään keskustelua, tietoa ja osaamista luovilla aloilla ja sen toimijoiden välillä. Samalla on kannustettu kenttää yhteiseen kehittämistyöhön”, summaa ohjelman arvioinnista vastannut tutkija Mervi Rajahonka Aalto kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta.

Ohjelman hankkeissa on herätelty luovien alojen toimijoiden omaa osaamista ja ammatti-identiteettiä. Tälle on myös ollut selkeä tarve. Esimerkiksi Voimaa taiteesta -hankkeen järjestämien koulutusten suosio yllätti jopa hankkeen tekijät: koulutukset soveltavan taiteen palveluiden tuotteistamisesta hyvinvointialalle täyttyivät silmänräpäyksessä.

”Osallistujat pitivät koulutuksia todella tärkeinä. Moni koki koulutuksen jälkeen ymmärtävänsä oman työnsä osana isompaa kontekstia – mitä minun pitäisi tehdä, mitä minulta odotetaan”, kertoo Voimaa taiteesta -hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt Katri Malte-Colliard.

Yhteisen kielen ja alan tietoperustan vahvistaminen on myös ollut oleellinen osa kehitystyötä. Esimerkiksi Luova Suomi - ja Produforum -hankkeissa on tuotettu erilaisia tieto- ja viestintäpalveluita luovan alan tekijöille ja kehittäjille. Verkostomaisesti päivittyvästä Luova Suomi sivustosta ja uutiskirjeestä sekä ruotsinkielistä kulttuuri- ja taidetarjontaa esittelevästä Kulturforum.fi verkkosivusta ja alan työpaikkailmoituksia listaavasta Kulturjobb i Finland Facebook-yhteisöstä on muodostunut tärkeitä tiedonvaihdon foorumeja luovien alojen kentälle.

”Luovat alat on melko uusi kehittämisala. Ei voida mennä latvasta puuhun, vaan tietoperustan vahvistaminen ja asennemuutoksen edistäminen on nyt ollut tärkeää”, toteaa Rajahonka.

Yhteistyössä on voimaa!

Luovien alojen ja niiden kehittämisen parissa toimivien verkottumista sekä keskinäisen tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääntymistä voidaan pitää kehittämisohjelman ehkä keskeisimpänä saavutuksena.

Esimerkiksi valtakunnallisessa Produforum-hankkeessa alueelliset kehittämishankkeet tapasivat säännöllisesti ideointi- ja kehittämispäivissä. Tällöin hyviä ideoita ja käytäntöjä pystyttiin monistamaan eri puolelle Suomea jo ohjelmakauden aikana.

”Produforum Österbotten -hankkeessa syntyi idea alueen taitelijoita ja heidän työtään, medianäkyvyyden sekä pop up -tapahtumien avulla, esittelevästä joulukalenterista. Idea levisi nopeasti myös mm. Raaseporiin ja Turkuun”, kertoo Produforum-hankkeen projektipäällikkö Anki Hellberg-Sågfors.

Hankkeiden aikana syntyneet verkostot ja yhteistyö ovat myös jääneet elämään: Produforumin alueelliset kehittämishankkeet ovat esimerkiksi halunneet jatkaa tapaamisiaan hankkeen päättymisen jälkeen nk. advisory ring -ideointi ja sparraustapaamisissa. Voimaa taiteesta -yhteisö pitää puolestaan yhteyttä Terveyttä taiteesta Facebook-sivuilla.

Hankkeissa on rakennettu myös kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötä. Produforumin järjestämissä luovan alan tekijöiden ja kehittäjien NordMatch-konferesseissa on syntynyt useita pohjoismaisia yhteistyöhankkeita. TAIVEX-hankkeen vientivalmennus- ja työvaihto-ohjelmissa puolestaan opittiin, että aito kansainvälistyminen perustuu henkilökohtaisiin verkostoihin. Tulokset hankkeen välittäjäportaan ammattilaisille tarjoamista työvaihdoista puhuvat puolestaan:

”Laajan osallistujillamme teettämän kyselyn mukaan jopa 95 prosenttia koki, että työvaihto lisäsi heidän osaamistaan ja kansainvälisiä yhteyksiä. 76 prosentilla työvaihdossa käyneistä oli puolestaan konkreettista yhteistyötä vaihdossa tavattujen yhteistyökumppaneiden kanssa vain puoli vuotta vaihtojakson jälkeen”, kertoo TAIVEX-hankkeen entinen projektipäällikkö Nea Leo ylpeänä.*

Luovien alojen kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä

Haastatellut projektipäälliköt pitävät Luova Suomi -koordinaatiohankkeen tarjoamaa vertaistukea tärkeänä. Erityisesti koordinaatiohankkeen toteuttamat erilaiset tapaamiset, kuten projektipäällikköpäivät koettiin hyödyllisiksi.

”Projektipäällikköpäivissä voitiin verkostoitua samanlaista työtä tekevien kanssa, inspiroitua ja vaihtaa ajatuksia. Oli mahtava huomata, että ollaan samassa veneessä, yhdessä”, vahvistaa Anki Hellberg-Sågfors.

Hanketyön haasteeksi projektipäälliköt nimeävät puolestaan hankemaailman lyhytjänteisyyden. Kehittämistyötä tehtiin usein ”satalasissa” ja pienillä resursseilla. Taustalla häilyi epätietoisuus siitä mitä tapahtuu hankkeen jälkeen.

”Hankkeen ajan huoletti, että miten Voimaa taiteesta -hankkeessa synnytetty positiivinen pöhinä ja verkostot voisivat säilyä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Asiat tarvitsevat kuitenkin enemmän aikaa, jotta toiminta löytäisi pysyvämmän uran”, toteaa Katri Malte-Colliard.

Projektipäälliköiden mukaan olisi tärkeää, että kehittämistyötä tehtäisiin pitkäjänteisemmin, eikä vain ESR-rahan turvin. Tarvittaisiin esimerkiksi katto-organisaatio, joka huolehtisi siitä, että hankkeiden aloittama kehitystyö jatkuu. Projektipäälliköt kaipaavat myös yhteistä hanketietopankkia, josta löytyisi tietoa Suomessa rahoitetuista luovien alojen kehittämishankkeista. Myös hankkeiden loppujulkaisuja olisi hyvä pohtia juurruttamisen näkökulmasta: voisiko julkaisun sijaan tuotos olla esimerkiksi oppimateriaalikäyttöön soveltuva video tai muu aineisto, pohtii Hellberg-Sågfors.

Vielä riittää tehtävää

Haastateltavien mukaan luovien alojen kehittämisohjelmalla on ollut tärkeä merkitys alan herättelemisessä. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota luovan osaamisen merkitysten ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen yhteiskunnassa laajemminkin.

”Miksi edes puhutaan luovista aloista, luovuuttahan on kaikilla toimialoilla. Luovien alojen kehittäminen on ihan turhaan lokeroitu, tulevaisuudessa tätä kehittämistyötä voitaisiin tehdä monialaisemmin”, Katri Malte-Colliard toteaa.

Monialaisemman yhteistyön edistämiseksi haastateltavat näkevät, että erityisesti luovien alojen välittäjäporrasta sekä yrityspalveluverkostoa tulisi entisestään vahvistaa. Huomiota tulisi kiinnittää paitsi välittäjien ja luovan alan taiteilijoiden ja tekijöiden, myös eri alojen väliseen yhteistyöhön”, Nea Leo vahvistaa.

Haastava yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne mietityttää haastateltavia. Vaikea tilanne voi kuitenkin olla myös mahdollisuus, väittää tutkija Mervi Rajahonka. Mikäli luovilla aloilla pystytään tarjoamaan ratkaisuja isoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, silloin ollaan ison äärellä:

”Tulevaisuuden trendinä on arvopohjainen yrittäjyys, joka pyrkii vastaamaan yhteiskunnallisiin ongelmiin”, Rajahonka toteaa. Esimerkkinä hän mainitsee Pure waste -yrityksen, joka rouhii vaatteiden valmistuksessa syntyvästä leikkuujätteestä kuitua ja valmistaa siitä uudelleen kangasta.

*Tieto perustuu TAIVEX²-työvaihto-ohjelman osallistujille teetettyyn kyselyyn.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtakunnallisesta Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmasta on rahoitettu yli 20 hanketta vuosina 2007–2014. Hankkeiden tavoitteena on ollut edistää luovien alojen toimijoiden osaamista ja yhteistyötä sekä tuottaa uudenlaisia toimintamalleja luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Kehittämisohjelman rahoittavana viranomaisena on toiminut Hämeen ELY-keskus.

Teksti: Inka Reijonen
Kuvat: Luova Suomi (CEB), Päivi Kapiainen-Heiskanen (RYSÄ), Susanna Lyly (Voimaa taiteesta -pilottiprojekti), Patrick Clement (NordMatch), Charlotta Boucht (Kultukokbok)