”Yhteiskunnan ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vain yhden alan osaamisella. Esimerkiksi taiteellisen osaamisen yhdistämisellä johonkin toiseen alaan voidaan saavuttaa paljon uutta.” Näin avasi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Merja Niemi Taideyliopiston 15 kulmaa: taiteelliset interventiot työelämässä -seminaariin taidelähtöisestä työn kehittämisestä.

Niemen mukaan työelämässä kaivataan ennen muuta yhdessä tekemistä ja uudenlaista ajattelua – ja molemmat ovat ominaisia juuri taiteelle. Samaa mieltä oli tilaisuudessa puhunut, arts & business -maailman tähti professori Giovanni Schiuma.

”Taiteen ja yritysmaailman yhteistyössä on kyse luovasta kumppanuudesta. Tällöin taide on osa yrityksen strategiaa ja prosesseja – se muuttaa organisaation eläväksi”, Schiuma visioi.

Schiuman mukaan taiteen ja yritysmaailman suhde on vastavuoroinen. Taide tuo yritysmaailmaan kulttuurista, yritysmaailma puolestaan taiteeseen taloudellista pääomaa. Taiteen arvo yritysmaailmalle on professorille itsestään selvä.

”Taide toimii esteettisenä teknologiana – se sitouttaa ihmisiä kaikkien aistien avulla. Taiteen avulla tavallisesta voi tulla epätavallista”, Schiuma vahvisti.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen saatiin maistaa taidelähtöistä työn kehittämistä käytännössä: Taideyliopiston "Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon – taiteelliset interventiot työelämään” -erikoistumisohjelmassa opiskelevat taitelija-kehittäjät esittelivät omia menetelmiään työelämän kehittämiseen.

Yhdessä piirtämisen ilosta

Joukko aikuisia tungeksii mustan tervapaperin edessä liidut käsissään. Jokainen haluaa jättää jäljen yhteiseen taideteokseen.

Kuvataitelijoiden ja taitelija-kehittäjien Tero Annanollin ja Elina Ahon Viivan voimaa -työpajassa käsiteltiin työelämän huippuhetkiä yksin ja yhdessä piirtäen.

”Piirtämällä saadaan visualisoitua erilaisia fiiliksiä ja tuntemuksia. Kun viiva ei saa esittää mitään jättää se enemmän tilaa luovalle ajattelulle ja refleksiivisyydelle”, Annanolli toteaa.

Taiteilija-kehittäjä Annanolli on vetänyt erilaisia Luovuuspajoja mm. Keravan taidemuseossa ja Aallon alumnimatkoilla  sekä Hartwallin ja Helsingin Energian henkilöstöille.

”Työpajoissa tärkeintä on omien ajatusten visualisointi yhdessä tekemällä”, Annanolli kertoo. ”Työpajoissa työskennellään nonverbaalisesti eli kommunikoidaan kehon kielen ja ilmaisun kautta. Silloin joutuu eri tavalla miettimään, että miten toimitaan kun esimerkiksi kohtaa kaverin viivan paperilla.”

Toden totta. Yhteistä taideteosta tehdessä tarkasteltiin omaa ja kaverin tapaa tehdä ja neuvoteltiin sanattomasti siitä miten edetään, tavoitteena oli kuitenkin yhteinen lopputulos. Ja mikä tärkeintä, tilassa raikui vapautunut nauru!

Liike kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Ai tältä tuntuu, kun on valtaa. Kävelen rinta rottingilla, vakain askelin. Tanssitaitelija Johanna Ikolan vetämässä Valta-työpajassa saatiin kokea, miltä valta tuntuu kehossa. Entä miten ollaan tasa-arvoisia, ilman sanoja.

Ikolan työpajoissa hyödynnetään tanssitaiteen metodeja, kuten läsnäoloa.  Usein teemana on vuorovaikutustaitojen kehittäminen.

”Työpajoissa tehdään erilaisia kehollisia, kokemuksellisia harjoitteita. Harjoitteiden avulla voidaan käsitellä esimerkiksi työyhteisön ongelmia ja omaa työn tekemistä – mitä hyvä työ tarkoittaa minulle ja miten voisin tehdä työstäni mielekkäämpää”, Ikola kertoo.

Ikolan mukaan tanssitaiteella, kuten taiteella ylipäänsäkin, on paljon annettavaa eri alojen organisaatioille. Tällöin Ikolan sanoin organisaation toimintalogiikan rinnalle tulee taiteen toimintalogiikka.

”Tanssia pidetään usein vaikeasti ymmärrettävä. Olen kuitenkin saanut huomata, kuinka tanssitaiteen avulla voidaan konkretisoida asioita ja syntyy mahtavia oivalluksia.”

Näin kävi myös Valta-työpajassa. Vallan käsittely mielikuvien ja kehon tuntemusten kautta oli äärimmäisen havainnollista. Omien tuntemusten ja kehon liikkeiden kuuntelu avasi yhteyden paitsi itseen, myös muihin työpajan osallistujiin.

Suomen viisitoista ensimmäistä taiteilija-kehittäjää valmistuvat Taideyliopiston erikoistumisohjelmasta ”Taitelija-kehittäjäksi organisaatioon – taiteelliset interventiot työelämään” keväällä 2015. Erikoistumisohjelma on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella. Seuraavan erikoistumisohjelman on tarkoitus käynnistyä keväällä 2016.

Teksti & kuvat: Inka Reijonen