Työministeri Anni Sinnemäki korosti sitä, miten luovan osaamisen hyödyntäminen elinkeinoelämässä tuottaa lisäarvoa ja edistää kilpailukykyä. Erityisesti palveluiden kehittämiseen tulisi panostaa. ”Mielenkiintoisia mahdollisuuksia luovan talouden kentässä avautuu myös avain uusilla alueilla. Hyvinvointipalvelut, liikunta ja elämykset, matkailu ovat avanneet aivan uusia mahdollisuuksia luovan osaamisen hyödyntämiselle liiketoiminnassa. Taiteen ja kulttuurin rooli osana kaupallista toimintaa elää aivan uusien mahdollisuuksien aikaa.”
CEB-konferenssissa puhuneen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mielestä kulttuurinen näkökulma tulisi ottaa painokkaammin mukaan yhteiskunnan päätöksissä, sillä sen merkitystä kilpailukyvylle ja innovaatioille ei vielä täysin tunnisteta. Tähän mennessä on jo panostettu mm. tuotekehitykseen, kulttuurivientiin ja alueelliseen kulttuuritoimintaan. Luovien alojen kehittämiseksi ja toimintaympäristön muutosten ennakoimiseksi tarvitaan myös tilasto- ja tutkimustietoa.
Luovalla osaamisella on merkitystä niin yritysten, innovaatiopolitiikan kuin julkisen sektorin kehittämisessä. Wallin korostikin eri alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. ”Luovia aloja ja luovaa taloutta koskevilla kysymyksillä on vaikutuksensa useille politiikkalohkoille. Siksi eri alojen ja toimijoiden yhteistyön merkitystä ei voi aliarvioida”, Wallin totesi. Myös hallinnossa tarvitaan yhteistyötä.
Wallinin mukaan luovuus näyttäytyy yhä tärkeämpänä mm. liiketoimintaosaamisessa, tuotekehityksessä, johtamisessa ja yrittäjyydessä. On myös kyettävä tunnistamaan toimialan kehitykseen vaikuttavat luovuutta edistävät tai estävät toiminnot ja mekanismit. Esimerkeiksi Wallin nostaa mm. koulutuksen, innovaatiopolitiikan ja tekijänoikeuden.
Koulutuksella ja erilaisin tukitoimin tulisi lisätä luovilla aloilla toimivien liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Wallin kannustaa myös muuta yhteiskuntaa ottamaan oppia taiteilijoilta, joista monet ovat jo kehittäneet uudenlaisia ansaintalogiikkoja.
Wallinin mielestä luova talous on mahdollisuus myös alueelliselle kehitykselle. Alueita tulisi kehittää innovaatioympäristöinä niiden omien lähtökohtien pohjalta. Alueet voisivat myös erikoistua vahvuuksiensa mukaan.
Creative Economy and Beyond –konferenssi järjestettiin Helsingissä 9.-10. syyskuuta. Tapahtumaan osallistui yhteensä 300 henkeä, jotka edustivat laajasti luovien alojen toimijoita yrityksistä tutkijoihin, päättäjiin ja kehittäjiin.
Ministeri Sinnemäen puhe 9.9.2009
Opetusministeriön tiedote 9.9.2009