Musiikkitalon auditoriossa 24.10. järjestetyssä Luova Suomen TEEMA-seminaarissa From Artful Leadership To Innovation painotettiin taiteen ja improvisaation arvoa liike-elämän prosesseissa. Puhujina olivat tanskalainen innovaatiotoiminnan tohtori Lotte Darsø sekä Sibelius-Akatemian vararehtori ja jazz-muusikko Jari Perkiömäki.

Darsø on julkaissut muun muassa teoksen Learning-Tales of Arts-in-Business , jossa tutkitaan taiteen ja taiteellisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia yhtiötasolla. Muun muassa Unilever UK, Bang & Olufsen ja Volvo tuodaan esille esimerkkeinä yrityksistä, jotka ovat saavuttaneet kiinnostavia tuloksia sisällytettyään taiteellisuuden osaksi perinteisiä käytäntöjään.

Darsø esitteli neljä tapaa mieltää tulevaisuus: 1) menneen jatkumo, johon valmistauduttaessa laaditaan pitkäkestoisia suunnitelmia; 2) epävarman odotus, jossa mahdollisiin tapahtumiin suhtaudutaan lyhytkestoisilla suunnitelmilla; 3) proaktiivinen, jossa todellisuus luodaan oman toiminnan kautta; 4) sekä tuorein ajatussuuntaus, huomioiva ja herkkä, missä tulevasta ei luoda oletuksia vaan kuhunkin hetkeen suhtaudutaan avoimesti ja toimitaan välittömästi tilanteen mukaan. Hänen mukaansa viimeinen tapa ajatella on sopivin tähän aikaan, muttei se ole koko totuus vaan muillakin ajatussuunnilla on yhä arvonsa.

Vaikka luovuudella on kiistatta paikkansa minkä tahansa innovaatioon ja kehitystoimintaan suuntautuneen yrityksen liiketoiminnassa, joutui Darsø yleisöstä tehdyn kysymyksen siivittämänä myöntämään, ettei yrityksissä usein uskalleta lähteä riskeihin:

”Unilever on viimeisin hyvä esimerkki taiteellisen prosessin hyödyntämisestä ja siitä on jo useita vuosia. Taantumalla oli luonnollisesti kielteinen vaikutus tähän. Usein taloudellisesti vaikeissa tilanteissa yritykset vetäytyvät tekemään asioita totuttuun tapaan ja uusia toimintatapoja ei mielellään kokeilla.”

Saksofonisti ja musiikkitieteiden tohtori Jari Perkiömäen osuus ei noudattanut perinteisen luennon kaavaa vaan hän lomitti puheenvuorojen ja powerpointien väliin nelihenkisen jazz-yhtyeensä soittoa. Ensimmäisenä soitetun Miles Davisin kappaleen hän pohjusti sanomalla, ettei yhtye tiedä, mikä kappale tullaan soittamaan.

Eturivin kotimaisista muusikoista koostunut kvartetti havainnollisti käytännössä, mistä ihmisten välisessä taiteellisessa ja miksei myös työympäristöjen vuorovaikutuksessa on kyse: toisten kuuntelemisesta ja tukemisesta, oikea-aikaisesta reagoimisesta, yhteiseen tavoitteeseen pyrkimisestä.   Perkiömäen rinnastus jazz-yhtyeen ja täydellisesti yhdessä työskentelevän innovatiivisen ja joustavan työtiimin välillä oli kiinnostava ja se kiteytyi parhaiten kenties seuraavaan kommenttiin:

”Jatsissa ei voi sanoa ei, vaan muiden sooloillessa heidän soittoaan tuetaan ja siihen mukaudutaan.”

Etkö päässyt paikalle? Katso tilaisuus verkossa!