Luovien alojen toimijoiden monikielinen keskustelu kulttuurituotannon palveluverkoston merkityksistä ja mahdollisuuksista kävi kiivaana Taivexin, Sillanrakentajien, Produforumin ja Luova Suomen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Kulttuurin palveluverkosto – Kohti kulttuurituotannon yhteistyöfoorumia 8.12.2011. Tilaisuudessa pohdittiin kulttuurikentän tarpeita ja mahdollisuuksia sekä tarvittavaa palvelukokonaisuutta alan toimintaympäristön kehittämiseksi tulevaisuudessa. Vilkkaaseen keskusteluun otti osaa toista sataa toimijaa eri sektoreilta.
Iltapäivän aikana projektit Taivex, Sillanrakentajat ja Produforum osoittivat luovien alojen valtakunnallisen kehittämisohjelman myötä syntyneiden verkostojen, osaamisen ja tietotaitojen merkityksen sekä esittelivät konkreettisia työn tuloksia. Hanketyön myötä esimerkiksi luovien alan agenttien ja managerien ammattiryhmä on Suomessa vahvistunut. Työlle on tarvetta myös jatkossa: useassa puheenvuorossa nousi esiin tarve vahvistaa agentti-, manageri- ja välittäjätoiminnan ammatti-identiteettiä sekä tunnettavuutta.
Yhdeksi keskeiseksi teemaksi päivän aikana muodostui kysymys taiteen ja kulttuurin rahoitusmalleista. Yrittäjä Kira Sjöbergin (ArtShortCut) mukaan luovan alan yrittäjällä ei ole aikaa ajatella abstrakteja kehittäjätason kysymyksiä, kun kaikki energia menee raha-asioiden miettimiseen. Keskustelijat tuntuivatkin olevan yhtä mieltä siitä, että kulttuurituotannon kehittämiseksi vaaditaan julkisten rahoitusmallien uudistamista tai ainakin yhtenäistämistä: taiteen ja kulttuurin rahoituksen tulisi toimia kokonaisvaltaisesti suomalaisen taiteen ja kulttuurin myynninedistämisen sekä kansainvälistymisen tukena.
Keskustelijoiden mukaan kulttuurialojen tulisi kehittää osaamistaan ja hakea asiakkuuksia myös muilta toimialoilta: tarvitaan keskustelua luovan osaamisen merkityksistä ja hyödyntämisestä yhteiskunnan eri sektoreilla, vahvisti Luova Suomi -hankkeen projektipäällikkö Silja Suntola. Poikkisektorisuus on myös osa palveluverkostoajatusta, jossa toimijoiden on tärkeä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja tarpeitaan. Esimerkiksi yliopistojen tutkimusosaamista voitaisiin vielä paremmin hyödyntää.
Nina Gran Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksesta muistutti aiheellisesti, että taidetta ja kulttuuria tulisi elinkeinonäkökulman ohella tarkastella myös hyvinvoinnin näkökulmasta: miksi luovaa osaamista ei voitaisi hyödyntää hyvinvointipuolella, esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä. Kira Sjöbergin mukaan esimerkiksi palvelumuotoilun kautta kulttuurisektori voisi tarjota palveluita myös hyvinvointipuolelle.
Projektit Taivex, Sillanrakentajat, Produforum ja Luova Suomi ovat osa EU:n Sosiaalirahaston rahoittamaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa.
Valokuvat: Mikko Käkelä / Keksi