​Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty tapahtumien laskennallinen aluevaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain.

CREME (Computational Regional Economic Model of Events) -mallin esimerkkilaskelmista selviää, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat.

‒ Tapahtumaklusterien tulonmuodostukselle on ominaista, että vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen sen eri toimialoille ja jokainen klustereissa ansaittu liikevaihtomiljoona on monikymmenkertaisesti vähemmän riskialtis aluetalouden häiriöille kuin teollisuudessa ansaittu liikevaihtomiljoona, kertoo projektitutkija Ari Karppinen.

Tapahtumatuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia on aiemmin mitattu vaihtelevin menetelmin ja liittyen yksittäiseen tapahtumaan tai alueen merkittävien tapahtumien joukkoon.

‒ Aiemmat mallit perustuvat merkittävältä osin kyselyaineistoihin tai muutoin työläästi päivitettäviin yksittäisiin tutkimuksiin. Mallimme luo yhtenäisen panos-tuotostaulukoihin sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja talousteoriaan perustuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida ja päivittää eri alueiden tapahtumien vaikutuksia vuosittain yhteneväisesti.

Kehitettyä mallia voidaan soveltaa myös muihin liiketoimintaympäristöihin seutukunta- ja maakuntatasoilla Suomessa.

Laskelmat aineistoineen sekä tutkimusjulkaisu kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta www.satamittari.fi.

Aluevaikutusmalli rakennettiin osana Turun yliopiston, Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston vuosina 2010‒2014 toteuttamaa Johde-hanketta, joka keskittyy luovan alan johtajaosaamiseen.

Lähde: Turun yliopisto (linkki uutiseen)

Tutkimusjulkaisu on myös luettavissa Luovan Suomen Tietoa-osiosta, linkin kohdasta "Alueellinen ja paikallistaloudellinen merkitys".