Kansantaloudellinen merkitys

Alueellinen ja paikallistaloudellinen merkitys

KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Piekkola, Hannu, Suojanen, Otto & Vainio, Arttu 2013
Vaasan yliopisto, Levón-instituutti 

Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten museoiden talousvaikutuksia. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun museoiden taloudellista vaikuttavuutta on tutkittu näin laajasti. Suomen museoliitto on rahoittanut Vaasan yliopiston itsenäisesti toteuttaman tutkimuksen.
Lue julkaisu. 

Markkinointiviestintä murroksessa. Muutostekijät ja niiden vaikutukset suomalaiselle media-alalle
Argillander, Timo & Muikku, Jari , Digital Media Finland 2013
Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä annetaan kokonaiskuva markkinointiviestinnän ja erityisesti mediamainonnan kehityksestä sekä sen vaikutuksesta suomalaiseen lehtimediaan. Markkinoilla tapahtuu lähivuosina merkittäviä muutoksia, jotka johtuvat pitkälti digitalisoitumisesta. Selvityksessä on esitelty seitsemän keskeistä muutostrendiä ja arvioitu niiden vaikutuksia toimijaryhmittäin.
Lue julkaisu. 

The Contribution of the Arts and Culture to the National Economy
Centre for Economics and Business Research Ltd 2013
Arts Council England

Iso-Britannian taideneuvoston ja museoviraston teettämä raportti on tutkimus taiteen ja kulttuurin kansantaloudellisesta roolista Iso-Britanniassa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, makrotalouteen keskittyvästä osasta sekä laadullisista, haastatteluihin pohjautuvista arvioista.
Lue julkaisu. 

Economic Contribution of Copyright-based Industries in Finland 2005 - 2008 
Grönlund, Mikko; Pönni, Veijo; Toivonen, Timo E. & Sinervo, Petteri 2010
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Tekijänoikeudellinen Yhdistys ry

Selvityksessä esitetään arvio luovilla aloilla toimivien oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuteen perustuvista tulovirroista vuonna 2008. Selvitys liittyy tekijänoikeusjärjestelmän arviointimetodologiaan, jota Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore on kehittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. 
Lue julkaisu.

Economic Contribution of Copyright-based Industries in Finland 2000, 2003, 2004 and 2005
Häkkinen, Lotta & Taalas, Saara L. 2008
Finnish Copyright Society

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli mitata tekijänoikeuspohjaisen teollisuuden taloudellista
vaikutusta Suomen kansantalouteen vuosina 2000, 2003, 2004 ja 2005 ja verrata tuloksia muissa maissa tehtyjen, vastaavanlaisten tutkimusten tuloksiin. Lisäksi haluttiin esitellä tutkimuksessa käytetyt kaksi rinnakkaista metodologiaa. Julkaisussa käsitellään tekijänoikeuspohjaisten teollisuudenalojen taloudellisia vaikutuksia Suomen osalta, kansainvälistä kauppaa, tekijänoikeusjärjestöjen keräämien maksujen määriä sekä tehdään kansainvälistä vertailua tekijänoikeusteollisuuden ydinalojen vaikutuksesta kunkin maan kansantuloon.

Onko luovilla aloilla taloudellista merkitystä? Luovat alat, kulttuurialat ja taidekoulutetut eri toimialoilla
Lindström, Maarit 2005
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa haluttiin tarkastella luovien
toimialojen ja kulttuurialojen merkitystä Suomen kansantaloudessa tilastollisen lähdemateriaalin valossa. Julkaisun aluksi käsitellään luovien alojen merkitystä kansantaloudessa tarkastelemalla kulttuurialojen osuutta bruttokansantuotteesta sekä kulttuurialojen työllisyyslukuja. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään taidekoulutettujen määrää ja sijoittumista Suomessa eri toimialoille muun muassa vertaamalla taidekoulutettujen sijoittumista työelämään muunlaisen koulutuksen saaneisiin nähden sekä tarkastelemalla kulttuuri- ja taidekoulutettujen työllistymistä Kisa/Kibs -ammatteihin. Lopuksi tehdään vielä johtopäätökset tulosten pohjalta.

ALUEELLINEN JA PAIKALLISTALOUDELLINEN MERKITYS

Pohjois-Karjalan musiikkiala. Selvitys Pohjois-Karjalan musiikkialan nykytilanteesta, alan toimijoista ja verkostoista sekä aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta.
Musiikkialan klusterit -hanke 2014
Joensuun Popmuusikot ry

Selvityksessä musiikkialaa lähestytään valtakunnallisten esimerkkien ja lukujen valossa, jonka jälkeen kuvataan keskeisimmät pohjoiskarjalaiset musiikkialan toimijat ja heidän sidosryhmänsä sekä aluetaloudellinen vaikuttavuus.
Lue julkaisu. Selaa myös keskeisimpiä tunnuslukutaulukoita tästä. 

Tapahtuma- ja festivaaliklusterin laskennallinen aluevaikutusmalli. Oulu, Pori ja Seinäjoki.
Karppinen, Ari ja Luonila, Mervi 2014
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

Tutkimus kehittää tapahtumien ja festivaalien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi laskennallista mallia, joka huomioi tapahtumien ja festivaalien tuotannolliset erityispiirteet sekä resurssiperusteiset pidemmän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Lisäksi se antaa konkreettista tietoa festivaalien taloudellisista vaikutuksista elinkeinoelämälle laajemmassa perspektiivissä ja kehittää indikaattoristoa, joilla voidaan kuvata vaikeasti muutoin mitattavia tapahtumien ja festivaalien aluevaikutuksia.
Lue julkaisu. 

Menestyksen tarinoita maailmalta. Kaupunkikehityksen tapausesimerkkejä
Sutinen, Kirsi 2008
Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente

Tapausesimerkkikokoelman tarkoitus on havainnollistaa aluekehityksen teoreettisia malleja
kiinnittämällä ne todellisiin paikkoihin ja tapauksiin. Tapausesimerkit on jaettu kolmen eri
kehitysmallin alle, jotka ovat osaamisperustainen talous, uudistunut teollisuuskaupunki sekä luova kaupunki. Tapausesimerkit on rakennettu siten, että ensin tarkastellaan alueen taustaa ja historiaa sekä mennyttä ja nykyistä talous- ja työllisyystilannetta. Sitten siirrytään tarkastelemaan alueen innovaatioympäristön piirteitä, inhimillistä pääomaa ja sosiaalista ympäristöä, koska niiden katsotaan liittyvän alueen kehityspotentiaaliin. Tämän jälkeen käsitellään kehittämisen institutionaalisia rakenteita eli niitä poliittisia ja hallinnollisia rakenteita, joissa tehdään intentionaalista kehittämispolitiikkaa ja -työtä. Viimeisenä esitellään kunkin kaupungin kehittämispainotukset sekä hanke-esimerkkejä siitä kuinka tavoitteisiin pyritään.
Lue julkaisu.

Rajoista mahdollisuuksiin – Luovan työn asema ja kerrannaisvaikutukset maakunnallisella alueella. Luovuuden barometri -tutkimushankkeen loppuraportti
Loisa, Raija-Leena 2007
Jyväskylän yliopisto

Luovuuden barometri -tutkimushankkeen tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa asuvien ja toimivien taiteilijoiden ja tieteentekijöiden taloudellista ja sosiaalista asemaa. Tutkimus kytkeytyy luovan talouden ja alueiden kehityksen problematiikkaan ja sen tavoitteena oli selvittää myös sitä, millaisia mahdollisuuksia taiteilijoiden ja tieteentekijöiden toiminta sisältää maakunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Tutkimusraportissa kartoitetaan aluksi akateemisesti koulutettujen työntekijöiden työmarkkinoita ja taiteilijan ja tieteentekijän asemaa valituissa maakunnissa. Lisäksi selvitetään luovan työn tekemisen motiiveja. Tämän jälkeen käsitellään luovaa työtä maakunnissa ja luovan työn kerrannaisvaikutuksia. Lopuksi tehdään toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja yhteistyömahdollisuuksien parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella kulttuuripolitiikan yksikössä ja sitä on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto.

Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä
Kainulainen, Kimmo 2005
Tampere University Press

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli analysoida suomalaisten kulttuurifestivaalien
aluetaloudellisia merkityksiä. Julkaisussa paneudutaan laajasti tutkimuksen aihepiiristä
aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen sekä keskeisten käsitteiden määrittelyyn. Liikkeelle lähdetään kulttuurialojen taloudellisia vaikutuksia käsittelevistä tutkimuksista sekä kulttuuritapahtuman ja -festivaalin käsitteistä. Tämän jälkeen esitellään tutkimusaineisto ja -menetelmät, aletaan tuottaa tutkimuksessa käytettävää teoreettista viitekehystä sekä käydään läpi diskurssianalyysin tuloksia. Lopuksi tehdään vielä päätelmiä tutkimuksen tulosten perusteella.
Lue julkaisu.

Kulttuuriala kaupunkien menestystekijänä – Visioita ja näköaloja Jyväskylästä, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Turusta
Kainulainen, Kimmo 2005 
Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente

Tutkimusraportti pohjautuu Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä
toteutettuun Kulttuuriteollisuus luovan kaupungin menestystekijänä -hankkeeseen. Hankkeessa luovaa taloutta tutkittiin erityisesti kulttuuritoimintojen näkökulmasta ja sen kohdekaupunkej olivat Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Pori. Raportin tavoitteena oli tuottaa tietoa kulttuurialojen taloudellisesta merkityksestä tutkituissa kaupungeissa ja kulttuuri-imagon merkityksestä ja kehittämispotentiaalista kaupungin strategisen kehittämistyön ja markkinoinnin kannalta sekä selvittää kulttuurialojen ja luovuuden klusteroitumisen dynamiikkaa kaupunkialueella. Lisäksi on laadittu kehittämisehdotuksia kulttuurialan strategisesta roolista osana kaupunkien kehittämistyötä.
Lue  julkaisu.

Elämyksistä elinkeinoja. Kulttuuritapahtumien paikallistaloudelliset merkitykset maaseutukunnille ja kaupungeille
Kainulainen, Kimmo 2004
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkien ja maaseutukuntien kulttuuritapahtumien
aluetaloudellisia vaikutuksia, sitä miten nuo merkitykset ilmenivät eri kunnissa ja eri toimijoiden puheessa. Talousvaikutusten lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin tapahtumien sosiaalisia, taiteellisia ja kulttuurisia merkitysulottuvuuksia. Julkaisussa esitellään tutkimuksen tulokset.
Lue julkaisu.

Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet
Riukulehto, Sulevi (toim.) 2001
Atena Kustannus

Artikkelikokoelma on koottu vuonna 2000 Seinäjoen aluekehityspäivillä esitettyjen työpapereiden pohjalta. Julkaisun artikkelit on jaettu viiden alaotsikon alle, joista ensimmäisessä käsitellään kulttuuripalvelujen vaikuttavuutta ja aluekehityksen yleistä problematiikkaa. Toisen luvun artikkeleissa tarkastellaan kulttuuria paikkamarkkinoinnin välineenä ja kolmannessa luvussa puolestaan kulttuurin suhdetta matkailuun, tässä erityisesti aitouden kannalta. Neljännen luvun artikkelit käsittelevät uskonnon roolia kulttuurivaikutteiden siirtäjänä tai siirtymisen estäjänä. Viidennen eli viimeisen luvun kirjoittaja tekee yhteenvedon 1990-luvun kulttuuria koskevista hyötydiskursseista.