Uutta osaamista syntyy yhteistyöstä
Mitä suomalainen esittävän taiteen tuotantotehtävissä toimiva ammattilainen saa, kun hän lähtee ulkomaiseen organisaatioon työvaihtoon?
Kuusi suomalaista sirkuksen, tanssin ja teatterin tuotannollisissa tehtävissä työskentelevää ammattilaista jättivät suomalaisen työpisteensä muutamaksi viikoksi ja lähtivät ulkomaille töihin TAIVEX2 työvaihto-ohjelman puitteissa. Kyseessä on ESR-rahoitteinen, esittävien taiteiden ammattilaisille kohdennettu työvaihtohanke, joka on jatkoa vuosina 2009–2011 toteutuneelle TAIVEX-vientivalmennushankkeelle. TAIVEX2-työvaihto-ohjelmassa on kolmekymmentä osallistujaa. Työvaihtojakson on suorittanut tähän mennessä kuusi osallistujaa.
Miksi pitää lähteä ulkomaille asti oppiakseen uutta ja kehittyäkseen ammatissaan? Tämä selvinnee raporteista, jotka hankkeen osallistujat kirjoittavat työvaihtojaksojen jälkeen. Raporteissa he erittelevät onnistumisia ja pohtivat, täyttyivätkö tavoitteet.
Kansainvälistä yhteistyötä
Tuotannollisissa tehtävissä toimivien ammattilaisten yhteistyö on luonnollisesti toisen luonteista kuin taiteellista työtä tekevien. Esteetön taide ja kulttuuri ry:ssä työskentelevä Kirsi Mustalahti työskenteli työvaihtonsa ajan Koreassa: ”Tavoitteenani oli vahvistaa yhteistyösuhteita korealaisten toimijoiden kanssa, jotta suomalaiset vammaistaiteilijat voisivat tulevaisuudessa entistä enemmän saada esiintymismahdollisuuksia sekä yhteistyömahdollisuuksia Aasiassa.” Tästä juuri on kyse TAIVEX2-hankkeen työvaihdoissa. Kaikista tähän mennessä julkaistuista raporteista käy ilmi, kuinka tärkeänä koetaan se, että yhteistyösuhteiden kehittäminen nähdään osana työtä ja että siihen varataan riittävästi resursseja. Verkostot on ymmärrettävä laajasti moninaisina yhteistyömahdollisuuksina. Ne on ymmärrettävä myös resursseina, jotka mahdollisesti otetaan käyttöön vasta pitkänkin ajan kuluessa. Kehitys- ja verkostoitumistyöhön on tarpeen suhtautua pitkäjänteisenä työnä. Kuin siemenen maahan laittaisi…
Ulkomaisiin organisaatioihin kohdistuvat työvaihdot edesauttavat myös koko suomalaisen esittävän taiteen kentän kansainvälistymistä. Henkilökohtaisesti räätälöidyt työvaihtojaksot takaavat mahdollisimman suuren hyödyn hankkeeseen osallistuville. Molemminpuolisesti työvaihdon tärkeimmäksi anniksi koetaan uudet suhteet sekä tiivistyneet ja vahvistuneet verkostot. Myös ulkomaisten organisaatioiden kiinnostus yhteistyöhön suomalaisten kanssa on kerättyjen palautteiden mukaan kasvanut työvaihtojaksojen ansiosta.
Verkostoituminen -ensiaskel kohti uutta yhteistyötä
”Verkostojen luominen on edellytys kansainväliselle yhteistyölle”, Jonni Pantzar toteaa työvaihtojaksostaan kirjoittamassaan raportissa. Pantzar suoritti työvaihtonsa Irish Theatre Institutessa ja Dublin Theatre Festivalilla. Hän kertoo havainneensa, että verkostoituminen vaatii resursseja ja työpanosta, jos sen haluaa hoitaa kunnolla. Työvaihtojaksojen aikana osallistujat tekevät työtä kohdeorganisaatioissa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Työskentelyn kautta mahdollistuu molemminpuolinen osaamisen jakaminen.
Emma Susi Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksesta toteaa matkaraportissaan (työvaihto Riiassa Riga 2014 -säätiössä ja Riian kaupungin kulttuurikeskuksessa), että verkostoituminen uudessa ympäristössä käy todella työstä: kalenteri täyttyy nopeasti tapaamisista ja oman työkuvan ja aseman esittelystä tulee taitolaji. Myös Satu Sirén mainitsee raportissaan huomanneensa, kuinka tärkeää on tutustuminen paikallistason toimijoiden kanssa. Satu Sirén työskentelee Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen Eläintarhan residenssissä ja suoritti työvaihtonsa Italiassa Cantagallon residenssissä.
Verkostot nousevat raporteissa esiin ensimmäisenä askelmana kohti säännöllistä ja kehittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Kun työvaihdon kohdeorganisaatio on ennestään tuttu, yhteistyölle on jo rakennettu pohja. Tällöin työvaihto muotoutuu usein jonkin sellaisen projektin tai tehtävän ympärille, josta saatava hyöty on molemminpuolisesti mahdollisimman suuri.
Yhteistä osaamisen jakamista
Kirsi Mustalahti osallistui 2009–2011 toteutettuun TAIVEX -vientivalmennushankkeeseen, jonka aikana hän loi suhteita Koreaan. Vuosien varrella Kirsi on tehnyt työtä verkostojen ylläpitämisen ja laajentamisen eteen. TAIVEX2n matkaraportissa hän kertoo pitkän verkostoitumistyön alkavan nyt tuottaa hedelmää: on syntymässä yhteistyöprojekteja ja tapahtumia, jossa eri maista tulevat organisaatiot ja ihmiset tuovat oman erityisen osaamisensa yhteiseen käyttöön.
Verkostojen luominen ja kehittäminen on ensiaskel kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. TAIVEX2-hanke tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden esittävien taiteiden kentällä tuotantotehtävissä toimiville ammattilaisille. Kansainvälinen toiminta on yksi niistä osa-alueista, joiden kehittämiseen kentällä on tarvetta. Uusia yhteistyömuotoja ja yhteistyön mahdollistavia rakenteita etsitään hankkeeseen kuuluvien työvaihtojen kautta. Raportoitujen kokemusten perusteella voidaan ilolla todeta, että työvaihto vaikuttaa olevan hedelmällinen yhteistyön synnyttämisen ja kehittämisen kanava.
TAIVEX2 on osa opetusministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa. Hankkeen päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus. Hanke osallistuu työvaihdon matka- ja majoituskustannuksiin.
Raportit ovat luettavissa TAIVEX2n nettisivuilta.
Jonna Leppänen