Ristiinalainen kuvataitelija Anne Mäkeläinen rakentaa monitaiteisesta amatsoni-esityksestään paikallista vetonaulaa. Eteläsavolaisilta hän kaipaisi enemmän yhdessä tekemistä – päättäjiltä tarvittaisiin taas tukea kansainvälistymiseen.
Astuvan Amatsonit -esitys villitsi yleisöä Suomi-Aseman avajaisissa Museumsuferfest-festivaaleilla Frankfurtissa elokuussa 2014. Kuva: Matilda Käldvig.
Amatsonien tarina alkoi muotoutua kuvataiteilija Anne Mäkeläisen mielessä jo 1990-luvulla – innoittajana toimivat pohjoismaiden laajimmat kalliomaalaukset Ristiinan Astuvansalmessa.
”Ensimmäisenä syntyivät figuurimaiset, värikkäät puukorvakorut ja niitä seurasivat kookkaat puureliefit. Pikkuhiljaa mukaan tuli yhä uusia ilmaisutapoja. Amatsonit alkoivat elää silkkimaalauksina, kuvarunoina ja lopulta näinä monitaiteisina performanssiesityksinä”, Mäkeläinen kertoo.
Kalliomaalauksissa Mäkeläistä kiehtoi erityisesti jousta kädessään pitelevä harvinainen naishahmo. Epätyypillinen naisfiguuri kertoi Mäkeläisen mielestä naisen selviytymistarinaa ja toimi Amatsoni-hahmojen esikuvana.
”On tämä kansainvälinen tämä amatsoni”
Sittemmin Mäkeläisen amatsoni-hahmot ovat esiintyneet useissa näyttelyissä, seminaareissa ja messuilla. Onpa Ristiinan kunnanjohtajakin puettu amatsoni-asuun.
Franfurtin ylipormestari Peter Feldman avasi Suomi-Aseman vientinäyttelyn yhdessä Amatsoni-klaanilaisten kanssa. Kuva: Jarmo Jonkka.
Suurinta huomiota amatsonit ovat kuitenkin herättäneet ulkomailla. Mäkeläisen sanoin ”pankin räjäytti” matka Frankfurtiin syksyllä 2014. Astuvan Amatsonit -teos esiteltiin Frankfurtissa Museumsuferfest -kulttuuritapahtumassa ja osana Suomi-Aseman vientinäyttelyä. Monitaiteinen esitys sisälsi laulua, Rinneradion musiikkia, runoja sekä tanssia.
”Amatsonit kiinnostivat Frankfurtissa ihan valtavasti. Festivaaleilla ihmiset pysäyttivät, halusivat jutella ja ottaa kuvia. Saimme myös runsaasti mediahuomiota. Vierailimme neljässä tv-lähetyksessä, paikallisella radiokanavalla ja useat sanomalehdet tekivät amatsoneista juttua”, Mäkeläinen muistelee.
Mäkeläinen näkee elämyksellisessä amatsoni-esityksessä potentiaalia myös kotimaassa. Tulevaisuudessa voitaisiin tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä matkailualan kanssa esimerkiksi kulttuuritapahtumien tuotannossa.
”Täällä Etelä-Savossa puhutaan ettei meillä ole tarpeeksi kulttuuritapahtumia. Meillä on kuitenkin hieno luonto, vesistöt ja upeaa osaamista. Voimia pitäisi enemmän keskittää, jotta saataisiin asioita aikaan. Miksei Etelä-Savo voisi olla jonain päivänä tunnettu Amatsoni-maakuntana”, Mäkeläinen miettii pilke silmäkulmassa.
Menestys ei synny yksin
Mäkeläinen muistuttaa, ettei menestys tule yksin tekemällä.
”Minulla on ollut ympärillä ihmisiä, jotka ovat auttaneet kehittämään tätä eteenpäin. Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen kautta olen saanut tukea ja sparrausta ja tietoa esimerkiksi tekijänoikeuksista ja tuotteiden suojaamisesta. Ilman tätä apua amatsonit eivät olisi nyt tässä.”
Mäkeläinen kiittelee myös hankkeen tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia.
”Erilaiset koulutukset ja tilaisuuden ovat olleet ihan äärettömän tärkeitä. Niissä on tullut nähtyä muita alan toimijoita ja saanut myös uusia kontakteja. Luova työ on yksinäistä, eikä verkostoja voi olla ikinä liikaa, joten olen yrittänyt hyödyntää näitä mahdollisuuksia mahdollisimman paljon.”
Mäkeläisen mielestä luovan alan tukipalveluista ei kuitenkaan ole ylitarjontaa – enemmänkin tukea kaivattaisiin. Erityisesti hän toivoo tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Myös kansainvälistymiseen tarvittaisiin tukea.
”Etelä-Savossa voitaisiin tarjota enemmän tietoa ja palveluita kansainvälistymiseen. Päättäjille voisin myös lähettää terveiset, että aina ei tarvitse hakea niin kaukaa – voidaan olla ylpeitä paikallisuudesta ja tuoda sitä esille.”
Tutustu amatsoneihin Facebookissa: www.facebook.com/astuvanamatsoni.
Teksti: Inka Reijonen
