"Millaisena näen tulevaisuuteni, miten haluan toteuttaa itseäni? Mitä haluan saavuttaa ja minkä jäljen haluan omalla toiminnallani maailmaan jättää?", kysyi Taru Hermunen-Kuusela johdattaen Luovan kohtaamispaikan yleisön yrittäjyyden tunnelmaan ja illan aiheeseen.
Luova Suomi koulutti pedagogisia yrittäjyysasiantuntijoita ”Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi” -valmennusohjelmassa, jossa pureuduttiin yrittäjyyspedagogiikan menetelmiin sekä uusimpaan tutkimukseen.
Outi Häggin väitöskirjan ”Yrittäjyysvalmennus ja yrittäjäidentiteetti” pohjalta perustettu Aspeda, pedagogisten yrittäjyysasiantuntijoiden ryhmä, jalkauttaa uudenlaista yrittäjyyskasvatusta. Pilottiryhmä vieraili Luovalla kohtaamispaikalla kertoen toiminnastaan sekä jakaen koulutuksen myötä syntynyttä tietotaitoa.
Häggin mukaan perinteisesti on kehitetty liiketoimintaa, ei ihmistä. Yrittäjyyttä onkin tarkasteltu enemmän taloudellisena toimintana kuin inhimillisen käyttäytymisen muotona. ”Tämä tuntuu hyvin vieraalta, koska monesti luovilla aloilla yritys on yhtä kuin yrittäjä”, Markku Uitto sanoi.
Poikkitieteellistä osaamista
Aspedan asiantuntijoista löytyy niin kouluttajaa, insinööriä, opettajaa kuin tuottajaa ja käsityöläistäkin. Tämä monialainen joukko katsoo yrittäjyyttä toisesta näkökulmasta. ”Valmennusohjelmassa halutaan löytää itse yrittäjä ja annetaan hänelle mahdollisuus tunnistaa omia vahvuuksiaan yrittäjyyteen”, Sini Lehikoinen valaisi.
Kuuntelijat haastettiin pohtimaan yrittäjä-sanaa; tuleeko siitä ensimmäiseksi mieleen yritysmuoto, liiketoimintasuunnitelma tai rahoitus? Vai tunnistaako sanasta ihmisen?
Voiko yrittäjyyteen kasvaa tai voisiko yrittäjyysidentiteetin kasvua auttaa ulkopuolelta? ”Kyllä, uskon niin”, Marit Hohtokari totesi. ”Usein tehdään liian nopeasti päätös yrityksen aloittamisesta ja valitettavan usein palataan lähtöruutuun pettyneenä. Ammatillisen identiteetin kasvaminen vaatii aikaa.”
Yleisöstä tartuttiin aiheeseen käytännön kommentilla: ”Jos liiketoimintaikkuna aukeaa, kaikilla ei välttämättä ole aikaa kasvaa tai etsiä identiteettiä, vaan on toimittava ripeästi.”
Valmennusjaksot koostuvat tiedollisista ja toiminnallisista moduuleista, ja ne räätälöidään aina tietylle kohderyhmälle.”Mitä heterogeenisempi valmennettava joukko on, sitä enemmän peilistä heijastuu ja sitä parempi kasvualusta syntyy yllättäville kysymyksille ja ratkaisuille”, Uitto kuvaili.
Aspedalaiset painottavat ryhmäyttämisen tärkeyttä; tällöin syntyy luottamus ja tunne siitä, että voi toimia ja keskustella avoimesti. Tämä taas luo aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yleisöstä kysyttiin sähköisten yrityspalvelujen merkityksestä. ”Sähköiset palvelut ovat yrittäjälle oiva työkalu, mutta mikään ei voita vuoropuhelua”, Riitta Ylätalo sanoi.
Aspedan yrittäjyysasiantuntijoista Luovalla kohtaamispaikalla olivat:
Sini Lehikoinen, Markku Uitto, Marit Hohtokari, Riitta Ylätalo, Taru Hermunen-Kuusela, Toni Niiranen, Sirpa Linnanmäki jaTea-Maria Paakkala
Teksti: Sanna Nuutinen
