Mihin itsenäinen suunnittelija saa tuotteitaan esille? Miten yhdistää merkityksellinen työ ja kannattava liiketoiminta? Mistä löytää kumppaneita poikkialaisiin projekteihin? Luovalla kohtaamispaikalla avattiin monta näkökulmaa pienyrittämiseen ja yhdessä tekemiseen.
Minna Särelä kuvaili kuluttajien suunnanmuutosta: ”Massatuotanto ja kaupallisesti ohjautuvat trendit kyllästyttävät, kasvava tietoisuus tuotteen alkuperästä sekä eettisestä ja ekologisesta painolastista luo vahvoja ja pitkään vaikuttavia vastatrendejä. Ihmiset eivät enää halua tavaraa, he haluavat merkityksiä ja tarinoita”.
Särelän palo tarjota uutta luksusta, kuten hitautta, aitoutta ja tositarinoita, synnytti konseptimyymälä Palonin, joka edustaa yli 80 suunnittelijaa. Särelä valaisi, miten itsenäisten suunnittelijoiden töitä nostetaan esille pienellä budjetilla mutta isolla energialla: ”Kaupallinen menestys vaatii pienten tekijöiden poikkitieteellistä yhteistyötä. Asiakasnäkökulma pitää huomioida joka jutussa, kuten markkinoinnissa, verkkokaupassa, ostokokemuksessa tai visuaalisessa ilmeessä. Hyvä tuote yksissään ei riitä”.
Pinterestistä Berliiniin
Trashionista Outi Pyy antoi vinkkejä nuorille suunnittelijoille kuinka lähteä liikkeelle nollabudjetilla. Netin hyödyntäminen on välttämätöntä markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Kuvien jakaminen ja tuotteiden esille tuominen sosiaalisessa mediassa luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.
Instagram, Tumblr, Facebook, Pinterest ja Etsy ovat visuaalisia väyliä, joista jokaiselle löytyy otollisimmat. Ja kuten Pyykin, moni tekijä hyödyntää samaan aikaan useita eri kanavia.
”Hankkeen pääideana oli viedä muotia taidenäyttelyn muodossa Berliiniin”, Reetta Turtiainen esitteli Helsinki FRESH –projektia, johon koottiin suomalaista vaate- ja tekstiilisuunnittelua, muotikuvitusta sekä valokuvaa 25 suunnittelijalta.
Näyttelyn kylkeen rakennettiin poikkitaiteellista toimintaa kuten tanssiesityksiä, musiikki- ja ruokakulttuuria sekä mobiilia saunomista. Perinteisen näyttelykatalogin sijaan tuotettiin kirja designista ja sen tekijöistä. ”Muotialalla ilmapiiri on monesti sellainen, että yritetään yksin maailmalle. Me ajattelemme, että yhteistyössä on voimaa ja sillä saa paljon enemmän aikaan.”
Turtiaisen ja kumppanien haaveena onkin Muodin talo, johon koottaisiin yhteen sekä suunnittelijat, tuotantoyhtiöt että kulttuurivientiyritykset. Hän kutsui yleisöä ja alan toimijoita mukaan ideoimaan yhteistyömalleja.
”Myyntikanavien löytäminen sekä oma aktiivisuus ovat avainasioita”, totesi Design District Helsingin toiminnanjohtaja Aino Vepsäläinen. Hän korosti yhteisöllisyyden merkitystä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia.
Yhdistyksellä on yli 200 jäsentä, joista monilla on tarve jakaa asioita ja rakentaa yhdessä tapahtumia. Yksi Designkorttelin konsepteista on turisteille räätälöity design-kävely, joka vie osallistujat kivijalkaputiikkeihin kohtaamaan suomalaisia suunnittelijoita.
Vepsäläinen kannusti itsenäisiä, pieniä toimijoita sitkeyteen: ” Suuria joukkoja on haasteellista saada liikkeelle, silti järjestämme Late Night Shopping –iltoja yhä uudestaan”. Toistuvuus ja tapahtumasarjalle luotu visuaalinen, tunnistettava ilme vetivät viime kerralla ennätysmäärän osallistujia mukaan.
Teksti: Sanna Nuutinen
