2008
Kulttuurin satelliittitilinpito – Pilottiprojektin loppuraportti.
Opetusministeriö 2008
Kulttuurin satelliittitilinpidon pilottiprojekti on jatkoa opetusministeriön kulttuurin
kansantaloudellisia vaikutuksia selvittämään asettaman työryhmän työlle. Vuonna 2007
Tilastokeskus ja opetusministeriö toteuttivat pilottiprojektin, jonka tavoitteena oli laskentakehikon luominen kulttuurin satelliittitilien tietosisällöksi. Tämän lisäksi projektin tuli tehdä ehdotus satelliitin mallista, arvioida satelliittitilien säännöllisen tuottamisen edellytykset sekä mahdollisuuksien mukaan tehdä koelaskelmia vuosilta 1995-2005. Edellytyksenä satelliitin toteuttamiselle oli kulttuurin toimialojen tai tuotteiden määrittely. Kulttuurisatelliitin avulla pyritään selvittämään kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta, viennistä, tuonnista ja
kotimaisesta kysynnästä. Loppuraportissa tarkastellaan kulttuurin käsitettä, muualla tehtyä
määrittelytyötä ja laskelmia, kansantalouden tilinpitoa kehikkona satelliitille, toimialojen valintaa ja tehtyjä rajauksia sekä käytännön laskentatyötä. Lopuksi tehdään yhteenveto saaduista tuloksista ja arvio toimenpiteistä kulttuurin satelliittitilinpidon kehittämiseksi.
AKO – Kulttuuripilotti 2008
Tilastokeskus 2008
Tilastokeskus on tuottanut kulttuuritoimialojen alueellista merkitystä arvioivan tilastollisen
pilottitutkimuksen työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelman toimeksiannosta. Tutkimuksen kohteena oli seitsemän AKO-kulttuuriverkostoon kuuluvaa aluetta: Itä-Uusimaa, Kotkan-Haminan seutu, Oulun seutu, Porin seutu, Rauman seutu, Rovaniemen seutu ja Tampereen kaupunkiseutu. Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuuritoimipaikkojen keskimääräistä henkilömäärää, kulttuuritoimialojen liikevaihtoa toimipaikkaa kohti, kulttuuritoimialan liikevaihtoa henkilöä kohti sekä kulttuuritoimialojen palkkasummaa henkilöä kohti alueittain vuonna 2006. Lisäksi tarkastellaan edellä lueteltuja kulttuuritoimipaikan ominaisuuksia alueittain verrattuna koko maahan periodilla 2001-2006, kulttuuritoimialojen ominaistietojen muutosta periodilla 2001-2006 verrattuna vuoteen 2001 sekä kulttuuritoimialojen kehitystä AKO-alueittain periodilla 2001-2006 verrattuna vuoteen 2001.
Kulttuuripilotin aineistot taulukoina.
Luovien alojen tilastot – katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö 2008
Kalvotiivistelmässä käsitellään luovien alojen tilastoja seutukunnittain vuodelta 2005. Samoja
tilastoja on käytetty Luovat alat Satakunnassa 2008 -raportin tilasto-osiossa. Tässä esitetään
tilastoista yksityiskohtaisempaa tietoa kuin edellä mainitussa raportissa. Julkaisun aluksi esitetään luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus opetusministeriön mukaan. Tämän jälkeen tarkastellaan luovia aloja seutukuntatasolla. Tarkastelun kohteena on liikevaihto, yritysten henkilöstö, yritysten toimipaikat, yrityskoko ja työn tuottavuus. Lopuksi tehdään vielä
johtopäätökset.
2007
Kulttuuria alueittain – Tilastollinen katsaus
Tilastokeskus 2007
Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus on ensimmäinen, yksinomaan alueellisia tilastotietoja Suomen kulttuurin tilasta ja kehityksestä sisältävä Tilastokeskuksen julkaisu. Julkaisussa käsiteltyjä aihealueita ovat Suomen aluejaot, vähemmistöt, taiteenalakohtaiset tilastot, kulttuurin ja taiteen alueellinen rahoitus sekä kulttuurialan koulutus, työvoima ja järjestötoiminta.
Kulttuurialan yritysten toimipaikat ja kulttuurin työpaikat Helsingissä
Äikäs, Timo 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus
Julkaisussa tarkastellaan Helsingin kulttuurin toimialojen yritystoimintaa alan toimipaikkojen,
henkilöstön ja liikevaihdon sekä niistä johdettujen indikaattoreiden avulla. Toimialat on valittu
Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti. Indikaattoreiden avulla on muun muassa määritelty
kulttuuritoimialojen vahvimmat erikoistumisalat sekä tuotettu tietoa kulttuurin työpaikkojen
sijoittumisesta Helsingin kaupungin alueella. Julkaisun lopuksi käsitellään vielä lyhyesti
kulttuurivientiä.
Luovan kentän yritystoiminta – elinkelpoisuus ja kehityssuunnat
Turun kauppakorkeakoulu 2007
Selvitys oli osa kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamaa ESR-projektia, jonka tarkoituksena oli kehittää luovien alojen yritysten liiketoimintaa ja kansainvälistymistä, tuottaa toimialatietoa sekä kehittää toimintaympäristöä ja rakentaa verkostoa alan hankkeiden ja projektien välille. Selvityksen tavoitteena oli kuvata luovan toiminnan kentän suoraa kansantaloudellista merkitystä Suomessa vuonna 2005 sekä kartoittaa tähän liittyvän yritystoiminnan kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2005. Selvityksen lähtökohtana käytettiin Euroopan Komission vuonna 2006 julkaiseman The Economy of Culture in Europe -selvityksen sisältämiä määritelmiä ja metodologista lähestymistapaa. Julkaisussa esitellään selvityksen tulokset.
2006
Kulttuurin arvo? – Kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän raportti
Opetusministeriö 2006
Opetusministeriö asetti syyskuussa 2005 työryhmän selvittämään kulttuurin kansantaloudellisten vaikutusten arviointia. Työryhmän tehtäväksi tuli ”kehittää yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana toimivan kulttuurin taloutta koskevan tilastollisen tiedon saatavuutta ja kattavuutta” ministeriöiden, Tilastokeskuksen ja muiden asianosaisten tahojen yhteistyön avulla. Työryhmän odotettiin identifioivan kulttuurin toimialan keskeiset kansantaloudelliset vaikutukset ja tekevän esityksen tiedontuotannon kehittämiseksi. Raportissa työryhmä esittelee lyhyesti lähinnä anglosaksisissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä tehtyä kulttuurin toimialojen taloutta koskevaa tilastointia sekä kulttuurin toimialojen tilastointia Suomessa. Tiedontuotannon kehittämiseksi työryhmä esittää kulttuurin satelliittikirjanpidon pilotoinnin välitöntä aloittamista sekä ehdotelman satelliitin katteeseen kuuluvista kulttuurin toimialoista.
2005
Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä – Vapaa-ajan muutokset 1981-2002
Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta & Hannula, Ulla (toim.) 2005
Tilastokeskus
Julkaisun tekijöiden tavoitteena oli esitellä artikkelimuodossa Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus 2002:n tuloksia sekä vapaa-ajan vietossa tapahtuneita muutoksia. Julkaisun sisältämät artikkelit käsittelevät muun muassa elokuvien katsomisen muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla, musiikkivalintoja, liikunta- ja urheiluharrastuksia, ikääntyneiden vapaa-aikaa sekä tieto- ja viestintätekniikan harrastuskäyttöä 15-34-vuotiailla.
2004
Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995-2000
Lagerström, Samu 2004
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore
Tilastojulkaisussa tarkastellaan Tilastokeskuksen ammattiluokituksen 2001 mukaisesti kulttuuri- ja taideammatteja ja niissä tapahtuneita muutoksia periodilla 1995-2000. Tarkastelun taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste ja tuloryhmät. Julkaisu koostuu neljästä kulttuuri- ja taideammattien tarkastelupääluvusta. Ensimmäinen pääluku on otsikoitu työllisten määrä ja sukupuoli kulttuuri- ja taideammateissa, toinen pääluku sukupuoli ja ikäryhmä kulttuurija taideammateissa, kolmas pääluku sukupuoli ja koulutusaste kulttuuri- ja taideammateissa ja viimeinen pääluku sukupuoli ja tuloryhmä kulttuuri- ja taideammateissa.
Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995-2000 maakunnittain
Lagerström, Samu 2004
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore
Tilastojulkaisussa tarkastellaan kulttuuri- ja taideammatteja periodilla 1995-2000. Julkaisun
pääluvut ovat kulttuuri- ja taideammatit maakunnittain 1995-2000, työllisten keski-ikä
maakunnittain 1995-2000, työllisten koulutusaste maakunnittain 1995-2000 ja työllisten
tuloryhmä maakunnittain 1995-2000.
2003
Museokävijä – valtakunnallinen museoiden kävijätutkimus 2003
Taivassalo, Eeva-Liisa 2003
Suomen museoliitto
Museoliiton 3. valtakunnallisen kävijätutkimuksen tavoitteena oli tuottaa museoille tietoa niiden kävijöistä. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten kävijät kokivat museokäyntinsä, mitä he toivoivat, olivatko kävijät tyytyväisiä museoiden palveluihin ja kuinka saavutettavia museot ovat. Julkaisun aluksi tarkastellaan museoissa suoritetun kyselylomaketutkimuksen valtakunnallisia jakaumia ja sen jälkeen tuloksia museoryhmittäin. Tämän jälkeen käsitellään
kyselylomaketutkimuksen tuloksia iän ja sukupuolen mukaan sekä tehdään yhteenvetoa kahden muun kyselyn tuloksista. Lopuksi vertaillaan tuloksia Museoliiton aikaisempien kävijätutkimusten tuloksiin sekä ulkomaisiin tutkimustuloksiin.
Lisätietoa kävijätutkimuksesta.