KK-Stiftelsen


Stiftelsen för kunskaps- och kompetensutveckling (KK-Stiftelsen) perustettiin vuonna 1994. Taustalla oli Ruotsin eduskunnan päätös luopua työntekijärahastojärjestelmästä 1990-luvun alussa. Rahastojärjestelmästä siirrettiin 20 miljardia kruunua uusien säätiöiden perustamiseen. KK-Stiftelsen sai näistä varoista 3,6 miljardia kruunua. Säätiön tavoitteiksi tuli Ruotsin hallituksen näkemysten mukaisesti edistää informaatioteknologian käyttöä ja kehittämistä sekä tiedon ja osaamisen vaihtoa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä. Lisäksi sen tulee rahoittaa ruotsalaisissa korkeakouluissa tehtävää tutkimusta valitsemillaan osa-alueilla. Rahoitusta saavat yliopistot ja korkeakoulut toimivat yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Säätiö otti vuonna 1999 toimintansa yhdeksi tavoitteeksi vahvistaa kasvua elämysteollisuuden toimialoilla. Se määrittelee elämysteollisuuden kattokäsitteeksi ”för människor och företag med ett kreativt förhållningssätt som har till huvuduppgift att skapa och/eller leverera upplevelser i någon form”. Säätiön määritelmässä elämysteollisuuteen sisällytetään arkkitehtuurin, tietokone- ja tv-pelien, muotoilun, elokuvan, valokuvauksen, kuvataiteen, kirjallisuuden, markkinointiviestinnän, (uus)median, muodin, musiikin, ruokakulttuurin, esittävien taiteiden, matkailun ja elämyksiin perustuvan oppimisen alat. Yhdessä alueellisten, kuntatason ja organisaatioiden toimijoiden kanssa säätiö on panostanut elämysteollisuuden kehittämiseen lähemmäs SEK 150 miljoonaa. Panostuksilla luotiin elämysteollisuuden verkosto, elämysteollisuuden FUNK-kasvumalli sekä kahdeksan elämysteollisuuden kohtaamispaikkaa. Vuonna 2008 säätiö luovutti elämysteollisuuden koordinointivastuun verkostolle ja kohtaamispaikoille.


Julkaisuja


Mötesplatser för upplevelseindustrin. Metoder för samproduktion av kunskaps- och kompetensutveckling
Algotson, Stina & Daal, Carin 2007
KK-Stiftelsen

Tämän raportin tavoitteena on esitellä KK-Stiftelsen-säätiön kehittämää kohtaamispaikka-toimintamallia. Säätiö alkoi 2000-luvun alussa kehitellä toimintamallia (mötesplatser för upplevelseindustrin) edistääkseen elinkeinoelämän, elämysteollisuuden toimijoiden ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Mallin mukaiset kahdeksan eri ydinalojen kohtaamispaikkaa perustettiin eri puolille maata. Toimintansa aikana kohtaamispaikat ovat keränneet tietoa niistä keinoista ja prosesseista, jotka ovat olleet menestyksellisiä tiedon ja toimintakyvyn kehittämisessä yhteistoimintana. Julkaisun aluksi luodaan katsaus elämysteollisuuteen, sen kehitykseen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kuvataan kohtaamispaikka-mallin kehittämistä. Tämän jälkeen tarkastellaan keinoja onnistuneen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja esitellään kahdeksan kohtaamispaikkaa. Lopuksi käydään vielä läpi edellä esiteltyjen hyvien käytäntöjen soveltamista.

Lue julkaisu.


Internationalisering av svensk upplevelseindustri. Förstudie. En rapport från KK-Stiftelsen
Fridlund, Gustav & Furingsten, Magnus 2006
KK-Stiftelsen

Konsulttiyritys laati KK-Stiftelsen toimeksiannosta ruotsalaisen elämysteollisuuden kansainvälistämistä käsittelevän pilottitutkimuksen, jonka tavoitteena oli tuottaa alustavaa tietoa kehittämistyön pohjaksi. Tehtävänä oli kartoittaa ja analysoida avaintoimijoiden näkemyksiä elämysteollisuuden kansainvälistymisestä sekä antaa suosituksia koskien sitä, kuinka KK-Stiftelsen tulisi jatkossa edistää elämysteollisuuden kansainvälistymistä. Julkaisun aluksi tarkastellaan elämysteollisuuden käsitettä, elämysteollisuuden ja muiden toimialojen eroavaisuuksia sekä ruotsalaisen elämysteollisuuden kilpailuetuja. Tämän jälkeen esitellään haastattelussa esille tulleita kansainvälistymisen kannalta keskeisiä teemoja sekä näkemyksiä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisestä ja asennoitumisesta kansainvälistymiseen. Lopuksi tehdään yhteenveto tuloksista ja annetaan suosituksia jatkotoimenpiteiksi.  

Lue julkaisu.

FUNK. En tillväxtmodell för upplevelseindustrin
Nielsén, Tobias et al 2006
KK-Stiftelsen

KK-Stiftelsen-säätiön elämysteollisuuden kasvuun tähtäävän toimenpidekokonaisuuden keskeiseksi kehittämistarpeeksi muodostui yritystoiminnan kasvua koskevan tiedon kerääminen. Erityisesti haluttiin koota tietoa siitä kuinka yrittäjyyttä ja yritystoiminnan kasvua voitaisiin tukea ja edistää, jotta voitaisiin luoda elämysteollisuudelle sopivia tukirakenteita. Tässä raportissa pyritään vastaamaan kehittämistarpeeseen esittelemällä FUNK-kasvumalli. Julkaisun ensimmäisessä kappaleessa tarkastellaan elämysteollisuuden käsitettä ja sen erityispiirteitä sekä kuvataan elämysteollisuuden tulevaisuuden trendejä. Jälkimmäisessä kappaleessa esitellään uusi elämysteollisuuden kasvumalli FUNK. Raportti on saatavissa myös englanninkielisenä versiona (”The ERIBA model”; sisältö on näissä kahdessa raportissa pääosin sama). 

Lue ruotsinkielinen julkaisu.
Luen englanninkielinen julkaisu.


Att leva på sin talang. Kreatörers behov av entreprenörskap. Pilotstudie på uppdrag av KK-Stiftelsen
Gullander, Staffan, Karlsson, Stefan, Lundqvist, Janne, Lönnroth, Sara & Strandqvist, Niklas 2005
KK-Stiftelsen

Raportissa haluttiin selvittää voitaisiinko yrittäjyysajattelua (entreprenöriellt tänkande) edistämällä auttaa muodin, musiikin, taiteen ja näyttämötaiteen sektoreiden ammattilaisia hankkimaan itselleen parempi toimeentulo. Julkaisun aluksi tarkastellaan kunkin toimialan rakennetta ja alalle tarjottavaa koulutusta. Tämän jälkeen tehdään toimialoja koskeva osaamistarveanalyysi ja lopuksi annetaan suosituksia.

Lue julkaisu.

Kunskapsutbyte och samverkan mellan upplevelseindustri och annan industri. Förstudie. En rapport från KK-Stiftelsen. 
Lagerholm, Barbro & Sjögren, Jan 2005 
KK-Stiftelsen

Konsulttiyritys laati KK-Stiftelsen -säätiön toimeksiannosta elämysteollisuuden ja perinteisen teollisuuden toimialojen välistä tiedon ja osaamisen vaihtoa koskevan esiselvityksen. KK-Stiftelsen tavoitteena oli saada tietoa siitä kuinka se voisi jatkossa edistää tiedon ja osaamisen vaihtoa toimialojen välillä. Esiselvitysraportissa haluttiin selvittää hyötyisivätkö osapuolet vaihdosta. Tämä tapahtui kartoittamalla niitä perinteisen teollisuuden osaamista ja tarpeita, joita elämysteollisuuden toimijat voisivat täydentää ja päinvastoin. Tämän lisäksi pyrittiin laittamaan tärkeysjärjestykseen ne osa-alueet, jotka nostettaisiin käytännössä kehittämisen kohteiksi. Julkaisussa tarkastellaan ensin yhteistyön edellytyksiä, siiten analysoidaan tulokset ja lopuksi annetaan suosituksia.

Lue julkaisu.


Upplevelseindustrin 2004. Statistik. 
KK-Stiftelsen 2004

Tämä julkaisu on päivitys vuonna 2003 ilmestyneeseen raporttiin ”Upplevelseindustrin 2003”. Päivityksen tavoitteena oli selvittää, jatkuuko vuosina 1995-2001 toteutunut kasvu elämysteollisuuden toimialoilla. Päivitysraportti eroaa jossakin määrin sitä edeltäneestä raportista. Vuoden 2003 raportin kansainväliset vertailut on jätetty pois. Uutuutena raporttiin on lisätty elämysteollisuuden eri alasektoreiden yritysrakenteet.

Lue julkaisu.


Upplevelseindustrin 2003. Statistik och jämförelser. 
KK-Stiftelsen 2003

Raportin tavoitteena oli kuvata Ruotsin elämysteollisuuden kehitystä vuosina 1995-2001 sekä verrata elämysteollisuutta muihin elinkeinoelämän sektoreihin Ruotsissa ja vastaaviin sektoreihin muissa maissa. Raportti on ensimmäinen laatuaan Ruotsissa. Raportin myötä KK-Stiftelsen halusi kasvattaa elämystoimialojen tuntemusta ja niitä koskevaa ymmärrystä elinkeinoelämän edustajien ja koko yhteiskunnan keskuudessa. Lisäksi pyrittiin edistämään elämysteollisuuden toimialoja koskevaa tilastointia. Julkaisun aluksi tarkastellaan elämysteollisuuden käsitettä. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään elämysteollisuuden kasvua ja muuttuneita kuluttamisen malleja sekä luodaan katsaus kansainväliseen tilanteeseen. Lopuksi tehdään yhteenveto. 

Lue julkaisu.


Instruktionsdokument till upplevelseindustrin
KK-Stiftelsen 2003

Tämä luonteeltaan tekninen raportti on Upplevelseindustrin 2003 -julkaisun oheisraportti. Raportin tavoitteena oli kuvata selvityksessä käytettyä metodologiaa ja verrata sitä muissa maissa tehtyjen selvitysten metodologisiin valintoihin. Selvityksen tehnyt KK-Stiftelsen halusi raportin myötä tuoda esiin tarpeen muuttaa ja parantaa tilastoinnin standardeja siten että ne soveltuisivat paremmin elämysteollisuuden mittaamiseen. Julkaisussa esitellään metodologiaa ja sen kehittämistä sekä havainnollistetaan sen käyttöä musiikkia koskevan esimerkin avulla.

Lue julkaisu.

Utbildningar inom upplevelseindustrin
KK-Stiftelsen 2002

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa elämysteollisuuden toimialojen ammatteihin valmistavaa koulutusta Ruotsissa. Kartoituksessa otettiin huomioon lukion jälkeinen koulutus korkeakouluissa tai yliopistoissa, kansanopistoissa (folkhögskola), ammatillisissa koulutuslaitoksissa (KY) sekä yksityisissä ja muissa koulutuslaitoksissa. Julkaisussa tarkastellaan koulutusta toimialoittain, maantieteellisen sijainnin mukaisesti sekä koulutustarjontaa suhteessa elinkeinorakenteeseen toimialoittain sekä maantieteellisen sijainnin mukaan.

Lue julkaisu.


Blandade upplevelser. En förstudie om svensk upplevelseindustris möjligheter, med förslag till åtgärder
Almquist, Katarina, Engström, Maria & Olausson, Kenneth 1999
KK-Stiftelsen

Esiselvityksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva Ruotsin elämysteollisuudesta, siihen sisältyvistä mahdollisuuksista sekä kehittämistarpeista. Selvityksen laatimisen taustalla oli KK-Stiftelsessä vahvistunut näkemys elämysteollisuudesta merkittävänä tulevaisuuden kasvualana. Selvityksessä käsitellään muun muassa yrityskuvaa, työllisyyttä, taloudellista kehitystä ja kehityksen suuntia sekä koulutusta. Julkaisun aluksi määritellään Ruotsi elämysteollisuus sekä tarkastellaan elämysteollisuutta osana taloudellis-yhteiskunnallista kehitystä. Tämän jälkeen käsitellään elämysteollisuuden mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Lopuksi tehdään yhteenveto ja annetaan toimenpide-ehdotuksia.

Lue julkaisu.

Muita elämysteollisuutta koskevia tutkimuksia ja selvityksiä 


Varas Värde Varar. En studie om värdet av Vara konserthus
Armbrecht, John & Andersson, Tommy D. 2008  
Handelshögskolan vid Göteborgs Universitet

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla niitä taloudellisia vaikutuksia, joita Vara-konserttitalo on synnyttänyt Varan kunnalle ja Länsi-Götanmaan maakunnalle. Tavoitteena on ollut samalla kehittää kulttuurielämysten taloudellisen arvon määrittelemiseen soveltuvaa metodologiaa. Tutkimus on jaettu kolmeksi alatutkimukseksi, joista ensimmäisessä käsitellään kuntatason vaikutuksia. Kaksi muuta osatutkimusta käsittelevät konserttitalon vierailijoille sekä Varan kaupungin ja Länsi-Götanmaan maakunnan asukkaille syntyvää arvoa.                        

Lue julkaisu.


Reklamen är livsviktig
Eriksson-Zetterquist, Ulla, Mörck, Magnus & Petersson, Magdalena 2008
ADA & Centrum för konsumptionsvetenskap vid Göteborgs universitet

Tutkimusprojektin tarkoituksena oli selvittää, miten mainokset voivat olla hyödyksi yhteiskunnalle. Taustalla on ajatus siitä, että mainoksiin yleensä suhtaudutaan kriittisesti ja toisaalta käsitys siitä ettei mainonnan tulisi välittää levittämistään stereotypioista. Julkaisun aluksi pohditaan mainonnan roolia yhteiskunnassa ja esitellään sitten neljä aihetta koskevaa tapaustutkimusta.

Lue julkaisu.


Leva på kultur. Preliminära resultat från en studie av kulturella näringar
Jansson, Johan & Power, Dominic 2008
Uppsala Universitet, Centre for Research on Innovation and Industrial Dynamics CIND

Selvitys tehtiin osana projektia, jonka tavoitteena on tutkia kulttuurin toimialoja taloudellisesta ja maantieteelliseen sijoittumiseen liittyvistä näkökulmista. Tämä tehdään, jotta voitaisiin keskittyä innovaatioprosesseihin ja tutkia, minkälainen rooli eri paikoilla (kaupungeilla ja alueilla) on kulttuuritoimialojen kilpailukykyyn. Tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään paremmin kulttuurin toimialoilla työskentelevien mahdollisuuksia, esteitä ja ajureita. Tämä nettikyselyn tuloksiin perustuva raportti sisältää alustavaa tietoa tutkimusaiheesta. Kyselyssä selvitettiin kulttuurin toimialoilla työskentelevien taustaa, tulonlähteitä, työllisyyttä, yritystoimintaa, maantieteellistä sijoittumista sekä toiminnan mahdollisuuksia ja esteitä.

Lue julkaisu.


Svenska företag om design 2008. En undersökning utförd av QNB Analys och Kommunikation på uppdrag av SVID, Stiftelsen Svensk Industridesign, Teknikföretagen och Svensk Teknik och Design (STD). Resultatet av undersökningen ligger till grund för skriften “Design för bättre affärer”
Nielsén, Tobias 2008
 

Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muotoilun vaikutusta yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin yritystoimijoiden näkemyksiä siitä kuinka yritystoiminnassa luodaan menestystä, kuinka yritykset kilpailevat sekä mitä mieltä ne ovat muotoilusta ja kuinka ne käyttävät sitä. Julkaisussa esitellään kyselytutkimuksen tulokset.

Lue julkaisu.


Konstnärerna i kulturpolitiken. En utredning om konstnärer, kulturpolitik och arbetsmarknad
Konstnärsnämnden

Ruotsin hallitus antoi Konstnärsnämnden-taidetoimikunnalle tehtäväksi analysoida taiteilijoiden muuttuvia työmarkkinoita Ruotsissa. Analyysissa tuli erityisesti selvittää muutoksia työmarkkinaolosuhteissa eri ammattiryhmien osalta sekä valottaa, mitä seurauksia viimeaikaisilla muutoksilla on ollut taiteilijoiden kykyyn elättää itsensä taiteellisella työllä. Julkaisun aluksi käsitellään taiteilijoiden asemaa kulttuuripolitiikassa, yleisöjä sekä kulttuuripolitiikan institutionaalista rakennetta. Tämän jälkeen tarkastellaan eri ammattiryhmiä (tanssi, musiikki, teatteri, kirjallisuus, kuvataide, elokuva ja uusi media) ja lopuksi tehdään johtopäätökset.

Lue julkaisu.


Sweden in the creative age
Göteborg university, School of business, economics and law & Creativity Group Europe

Tässä raportissa sovelletaan Richard Floridan tunnetuksi tekemiä (ks. teokset The Rise of the Creative Class ja Europe in the Creative Age, yhteistyössä Tinaglin kanssa) käsitteitä ja indikaattoreita arvioitaessa ruotsalaisten kaupunkien ja alueiden kilpailukykyä. Kilpailukykyä arvioidaan kehittämällä indikaattoreita, joiden avulla kuvataan kaupunkien ja alueiden suorituskykyä kolmella taloudellisen kehityksen akselilla (3T’s: talent, technology & tolerance). Julkaisussa esitellään analyysia varten luodut indikaattorit sekä analyysin tulokset. 

Lue julkaisu.