1. Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja)

Ohjelman tavoitteena on valtakunnan rajojen ylittävän yhteistyön kautta tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä ohjelma-alueella. Ohjelma jakautuu neljäksi alaohjelmaksi:

1.1 Elinkeinoelämän kehittäminen

1.2 Tutkimus, kehitys ja koulutus

1.3 Alueellinen toimivuus ja identiteetti 

1.4 Sápmi – rajaton kehitys

Lisätietoja Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmasta saa Lapin Liitosta, koordinaattori Anna-Mari Viinikkala, puh. 0400 762 372, etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi, < http://www.lapinliitto.fi/lapin_kehittaminen/eu_ohjelmat/interreg >

Ohjelman hallintoviranomaisena kaudella 2007 – 2013 toimii Norrbottenin lääninhallitus.

1.1 Elinkeinoelämän kehittäminen

Kenelle

Pienet ja keskisuuret yritykset, kunnalliset kehitysyhtiöt ja muut sidosryhmät, yliopistot ja tutkimuslaitokset

Mihin

Tukea voidaan myöntää esimerkiksi uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen kuluihin, rajat ylittävään verkostoitumiseen ja liikesuhteiden kehittämiseen, markkinoiden laajentamiseen liittyviin kuluihin. Luovat elinkeinot ja matkailuelinkeino nähdään alueen tulevaisuuden toimialoina.

 

Milloin

Vuosittaiset hakuajat.

Rahoituksen ehdot

Tukikelpoisia alueita Suomessa ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat: hankkeessa työskentelevän henkilöstön palkkakulut, ulkopuoliset palvelut, investoinnit, toimitilakustannukset, matkat ja majoitus ja hankkeen muut kustannukset kuten markkinointi-, toimistotarvike- ja puhelinkulut sekä ulkomaanmaksuista aiheutuvat kulut.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla toteuttajia vähintään kahdesta maasta (Suomi, Ruotsi tai Norja). Jos hankkeessa on toteuttajia kaikista kolmesta maasta, se katsotaan hankkeelle eduksi. Osallistuvasta maasta voi olla yksi tai useampia osatoteuttajia.

1.2 Tutkimus, kehitys ja koulutus

Kenelle

Yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset & julkinen sektori

Mihin

Tukea voidaan myöntää esimerkiksi strategiseen yhteistyöhön ja tutkimusareenojen kehittämiseen, yhteisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, uusiin yhteisiin koulutusohjelmiin, koulutusyhteistyössä käytettävien virtuaalisten opetusympäristöjen kehittämiseen sekä opiskelija-, opettaja-, harjoittelija ja tutkijavaihtoihin.

Milloin

Vuosittaiset hakuajat.

Rahoituksen ehdot

Tukikelpoisia alueita Suomessa ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla toteuttajia vähintään kahdesta maasta (Suomi, Ruotsi tai Norja). Jos hankkeessa on toteuttajia kaikista kolmesta maasta, se katsotaan hankkeelle eduksi. Osallistuvasta maasta voi olla yksi tai useampia osatoteuttajia.

1.3 Alueellinen toimivuus ja identiteetti

Kenelle

Paikalliset yhteisöt, kunnat, viranomaiset, yhdistykset, sidosryhmät, nuoriso.

Mihin

Mm. yhteisten julkisen palvelutarjonnan ja infrastruktuurin kehittämiseen, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkumista estävien rakenteellisten ongelmien lieventäminen, yhteisen luonto- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kehittämiseen, alueilla asuvien nuorten keskinäisten yhteyksien edistämiseen

Milloin

Vuosittaiset hakuajat.

Rahoituksen ehdot

Tukikelpoisia alueita Suomessa ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla toteuttajia vähintään kahdesta maasta (Suomi, Ruotsi tai Norja). Jos hankkeessa on toteuttajia kaikista kolmesta maasta, se katsotaan hankkeelle eduksi. Osallistuvasta maasta voi olla yksi tai useampia osatoteuttajia.

 

1.4 Sápmi – rajaton kehitys

Kenelle

Esim. saamelaiset elinkeinonharjoittajat ja yritykset, saamelaisyhdistykset, saamelaiset toimiala- ja kulttuurijärjestöt, julkiset laitokset, kunnat, korkeakoulut ja yliopistot, museot

Mihin

Mm. tuotteiden, palvelujen ja käytäntöjen kehittämiseksi luotavien yrittäjien yhteistyöareenojen rahoittamiseen, verkostoitumiseen saamelaisen kulttuuriteollisuuden ja kulttuuritoiminnan edistämiseksi, temaattisiin yhteistyöprojekteihin (esim. perinteisten saamelaisten taitojen ja alkuperäisväestökysymyksen tiimoilta) sekä tutkimuslaitosten väliseen yhteistyön ja verkostojen kehittämiseen

Milloin

Vuosittaiset hakuajat.

Rahoituksen ehdot

Tukikelpoisia alueita Suomessa ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla toteuttajia vähintään kahdesta maasta (Suomi, Ruotsi tai Norja). Jos hankkeessa on toteuttajia kaikista kolmesta maasta, se katsotaan hankkeelle eduksi. Osallistuvasta maasta voi olla yksi tai useampia osatoteuttajia.

 

2. Botnia-Atlantica (Suomi-Ruotsi-Norja)

 

Suomesta varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta sekä nk. rajoittuvana alueena Etelä-Pohjanmaa.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus Uumajassa. Ohjelman sihteeristö toimii hallintoviranomaisen alaisuudessa Uumajassa. Sihteeristöllä on myös paikallistoimisto Pohjanmaan liitossa Vaasassa. Suomen valtion kansallista vastinrahoitusta jaetaan Pohjanmaan liiton, Pohjanmaan TE-keskuksen sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kautta.

2.1 Yhteistoiminnan rakenteet

Yhteistoiminnan rakenteet -toimintalinja vastaa ohjelmastrategian sitä osaa, jonka mukaan alueiden välinen yhteenkuuluvuus vahvistuu yhteisten, rajat ylittävien liikenne- ja muiden yhteyksien, luonto- ja kulttuuriympäristön sekä kulttuuristen siteiden kehittämisen avulla. Tämän toimintalinjan puitteissa voidaan rahoittaa toimintaa, jonka painopisteenä ovat liikenne, ympäristö ja yhteenkuuluvuus.

Kenelle

Kunnat, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, elinkeinoelämän järjestöt, etujärjestöt sekä paikalliset vapaaehtoisjärjestöt

Mihin

1 – 3 vuotta kestäviin hankkeisiin, esim. yhteistyöhön kulttuurihistorian säilyttämiseksi ja kehittämiseksi alueellisen kasvun resurssina, kulttuurin ja vapaa-ajan kohtaamispaikkojen luomiseen muun muassa nuorille, opiskelijoille ja vastamuuttaneille, yhteistyöhön alueellisten lehti-, TV-, internet-, ja radiomedioiden välillä naapurimaita koskevan tiedon lisäämiseksi

Rahoituksen ehdot

Ohjelmasta rahoitetaan 1. uutta luovia hankkeita eli uuden toiminnan käynnistämistä ja kokeilua, 2. toteuttamishankkeita eli kokeiltujen ideoiden jatkokehittämistä sekä 3. myönnetään avustuksia verkostojen luomiseksi

1. Uutta luovat hankkeet kestävät korkeintaan 1 vuoden ja niille myönnetään EU-tukea enintään 60 % tukikelpoisista kustannuksista. Menestyksekkäät uutta luovat hankkeet voivat jatkua toteuttamishankkeina.

2. Toteuttamishankkeet kestävät korkeintaan 3 vuotta ja niille myönnetään EU-tukea enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista.

3. Hanketyön helpottamiseksi myönnetään myös avustuksia verkostojen luomiseksi. Tällöin tukea voidaan käyttää korkeintaan kuusi kuukautta, tukea myönnetään 50 % kustannuksista, mutta enintään 5 000 euroa.

Vastinrahoituksen on oltava julkista rahoitusta eli ensisijaisesti valtion, alueiden tai kuntien rahaa, mutta myös julkisten toimijoiden yli 50 % omistamat yritykset tai yhteisöt hyväksytään rahoittajiksi. Yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden rahoja ei hyväksytä. Omaa työpanosta ei myöskään voida hyväksyä.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla osallistujia vähintään kahdelta alueelta ja kahdesta maasta.

2.2 Yhteistoiminnalla kasvuun

Yhteistoiminnalla kasvuun -toimintalinja vastaa ohjelmastrategian sitä osuutta, jossa painotetaan rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia vahvistaa elinkeinoelämän ja yhteiskuntakehityksen osaamista ja kilpailukykyä edistäviä innovatiivisia voimia. Tämän toimintalinjan puitteissa voidaan rahoittaa toimintaa, jonka painopisteenä ovat osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta.

Kenelle

yliopistot, korkeakoulut sekä tutkimus- ja kehittämislaitokset ja muut peruskoulutason ylittävät oppilaitokset, kehitysyhtiöt sekä tuotannolliset yritykset, palvelu- ja kauppayritykset, matkailuyritykset, kunnat, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, elinkeinojärjestöt, toimiala- ja etujärjestöt sekä paikalliset vapaaehtoisjärjestöt

Mihin

1 – 3 vuotta kestäviin hankkeisiin, esim. yhteistyöhön aluetta palvelevan soveltavan tutkimuksen hankkeiden toteuttamiseksi, yhteistyöhön ulkoisilta markkinoilta suuntautuvan matkustamisen markkinoimiseksi ja tuotekehittelyksi sekä rajat ylittävän matkustelun lisäämiseksi Botnia-Atlantica -alueella, yhteistyöhön rajaläheisten yhdyskuntien houkuttelevuuden lisäämiseksi

Rahoituksen ehdot

Ohjelmasta rahoitetaan 1. uutta luovia hankkeita eli uuden toiminnan käynnistämistä ja kokeilua, 2. toteuttamishankkeita eli kokeiltujen ideoiden jatkokehittämistä sekä 3. myönnetään avustuksia verkostojen luomiseksi

1. Uutta luovat hankkeet kestävät korkeintaan 1 vuoden ja niille myönnetään EU-tukea enintään 60 % tukikelpoisista kustannuksista. Menestyksekkäät uutta luovat hankkeet voivat jatkua toteuttamishankkeina.

2. Toteuttamishankkeet kestävät korkeintaan 3 vuotta ja niille myönnetään EU-tukea enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista.

3. Hanketyön helpottamiseksi myönnetään myös avustuksia verkostojen luomiseksi. Tällöin tukea voidaan käyttää korkeintaan kuusi kuukautta, tukea myönnetään 50 % kustannuksista, mutta enintään 5 000 euroa.

Vastinrahoituksen on oltava julkista rahoitusta eli ensisijaisesti valtion, alueiden tai kuntien rahaa, mutta myös julkisten toimijoiden yli 50 % omistamat yritykset tai yhteisöt hyväksytään rahoittajiksi. Yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden rahoja ei hyväksytä. Omaa työpanosta ei myöskään voida hyväksyä.

Partnerit

Hankkeessa tulee olla osallistujia vähintään kahdelta alueelta ja kahdesta maasta.

 

3. Keskinen Itämeri (Suomi-Ruotsi-Viro-Latvia)

Keskinen Itämeri -ohjelma jakaantuu kolmeen osaan osanottaja-alueiden mukaisesti: Keskisen Itämeren ohjelmaan, Etelä-Suomi-Viro -alaohjelmaan ja Saaristo ja saaret -alaohjelmaan. Suomesta Keskisen Itämeren ohjelmaan kuuluvat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa sekä liitännäisalueina Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Etelä-Suomi-Viro -alaohjelmaan kuuluvat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä liitännäisalueina Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Saaristo ja saaret -alaohjelmaan kuuluu saaristoalueita Itä-Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta sekä Ahvenanmaalta.

Ohjelmalla on kolme kaikille yhteistä tavoitetta:

3.1  turvallinen ja hyvinvoiva ympäristö

3.2 taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue 

3.3 houkuttelevat ja dynaamiset yhdyskunnat

Ohjelman yhteisenä hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto, jonka yhteydessä sijaitsee myös ohjelman yhteisen sihteeristön päätoimipiste. Suomessa valtion vastinrahaa myöntävät Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

3.1 Turvallinen ja hyvinvoiva ympäristö

Tämän tavoitteen alla keskitytään suojelemaan ja parantamaan yhteistä ympäristöä, erityisesti Itämerta.

Kenelle

Kunnat, alueet, viranomaiset ja julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset, ympäristöjärjestöt.

Mihin

Esim. urbaanin ympäristön parantamiseen (regeneraatio) liittyvään yhteistyöhön, kulttuuriperinnön sekä arvokkaiden maisemien suojeluun ja säilyttämiseen tähtäävään yhteistyöhön.

Milloin

Hakukierroksia järjestetään vuosittain. Seuraava eli 4. hakukierros päättyy 15.4.2010.

Rahoituksen ehdot

EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 75 %. Kansallisen rahoituksen osuudeksi jää tällöin vähintään 25 %. Varsinais-Suomen liitto myöntää hankkeille kuitenkin enintään 70 % hankkeen kansallisen rahoituksen osuudesta. Kansallisen rahoituksen tuleekin sisältää hakijan (ja kumppaneiden) omarahoitusta, josta enintään puolet voi olla luontoissuorituksia.

3.2 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Tämän tavoitteen alla keskitytään parantamaan ohjelma-alueen taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä.

Kenelle

Kunnat, alueet, viranomaiset ja julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset, vapaaehtoisjärjestöt, liikennöitsijät ja matkailualan organisaatiot, kaupan ja teollisuuden alojen yritykset, yrityshautomot

Mihin

Keskisen Itämeren ohjelmasta: esim. tieto-taitoa koskevien innovaatiojärjestelmien vaihtoon ja verkostoitumiseen, tutkimustulosten muuntamiseen kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen opetusohjelmien puitteissa, alueen markkinointiin investointien lisäämiseksi, rajoja ylittävän matkailun kehittämiseen (esim. yhteisen markkinoinnin kehittämiseen)

Etelä-Suomi – Viro -alaohjelmasta: esim. tutkimuslaitosten, julkisten ja yksityisten toimijoiden rajat ylittävään yhteistyöhön, opinto-ohjelmien kehittämiseen, rajat ylittävään klusteroitumiseen, yhteisten teemallisten matkailureittien ja -tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin,

Saaristo ja saaret -alaohjelmasta: esim. kestävän matkailun kehittämiseen (kuten historiallisten ja kulttuurikohteiden kehittämiseen), yliopistojen ja oppilaitosten kytkemiseen paikalliseen kehittämistoimintaan, kulttuurin ja kulttuurituotteiden ja -toimintojen edistämiseen osana paikallistaloutta

Rahoituksen ehdot

EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 75 %. Kansallisen rahoituksen osuudeksi jää tällöin 25 %. Varsinais-Suomen liitto myöntää hankkeille kuitenkin enintään 70 % hankkeen kansallisen rahoituksen osuudesta. Kansallisen rahoituksen tuleekin sisältää hakijan (ja kumppaneiden) omarahoitusta, josta enintään puolet voi olla luontoissuorituksia.

3.3 Houkuttelevat ja dynaamiset yhdyskunnat

Tämän tavoitteen alla keskitytään luomaan parempaa elinympäristöä ohjelma-alueen asukkaille.

Kenelle

Kunnat, alueet, viranomaiset ja julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset, vapaaehtoisjärjestöt

Mihin

Keskisen Itämeren ohjelmasta: esim. kulttuurivaihdon kasvattamiseen tekemällä yhteistyötä käsityön sekä historiallisen ja kulttuuriperinteen saralla, rajat ylittäviin kulttuuritapahtumiin

Etelä-Suomi – Viro -alaohjelmasta: perinteen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen tekemällä yhteistyötä perinteisen kulttuurin ja käsityön saralla, yhteistyöhön kulttuurisen vuorovaikutuksen edistämiseksi

Saaristo ja saaret -alaohjelmasta: esim. opetus-, kulttuuri-, harrastus- ja urheilutoiminnan tukemiseen (kohteena erityisesti nuoret)

Rahoituksen ehdot

EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 75 %. Kansallisen rahoituksen osuudeksi jää tällöin 25 %. Varsinais-Suomen liitto myöntää hankkeille kuitenkin enintään 70 % hankkeen kansallisen rahoituksen osuudesta. Kansallisen rahoituksen tuleekin sisältää hakijan (ja kumppaneiden) omarahoitusta, josta enintään puolet voi olla luontoissuorituksia.

---