INTERREG IV B Valtioiden välinen yhteistyö (transnational)
Valtioiden välinen yhteistyö (transnational cooperation) on nimensä mukaisesti ylikansallista yhteistyötä, joka voi ulottua raja-alueita laajemmillekin alueille. Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Suomi osallistuu ohjelmakaudella 2007-2013 kahteen valtioiden väliseen ohjelmaan, jotka perustuvat kaudella 2000-2006 toteutettuihin Interreg IIIB –ohjelmiin. Ohjelmat ovat Itämeri-ohjelma ja Pohjoisen periferian ohjelma.
1. Itämeri-ohjelma – Baltic Sea Region Programme
Ohjelmaan kuuluvat Suomen lisäksi Tanska, Saksa (osia), Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. EU-maiden lisäksi ohjelmaan hakukelpoisia ovat Norja, Venäjä (osia) ja Valko-Venäjä.
Itämeri-ohjelma jakaantuu neljään tavoitteeseen:
1.1 Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella
1.2 Itämeren alueen sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus
1.3 Itämeren hallinnointi yhteisenä omaisuutena
1.4 Kilpailukykyiset ja houkuttelevat alueet ja kaupungit
Ohjelmalla on kolme rahoituslähdettä Euroopan aluekehitysrahasto, naapuruusrahasto ENPI sekä Norjan valtion kansallinen rahoitus. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii saksalainen Investitionsbank Schleswig-Holstein ja ohjelman sihteeristön pääkonttori sijaitsee Rostockissa. Suomalaiset partnerit voivat hakea osarahoitusta hankkeeseen Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä tai opetusministeriöltä.
Lisätietoa: < http://eu.baltic.net/The_Baltic_Sea_Region_Programme_2007_2013.2.html? >
1.1 Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella
Tämän tavoitteen alla pyritään edistämään erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alojen innovaatioita ja niiden siirtymistä pk-yritysten käyttöön. Lisäksi kiinnitetään huomioita tiettyyn ei-tekniseen innovaatiotoimintaan, joihin kuuluvat liiketoiminnan tukipalvelut, muotoilu ja muu markkinoihin kytkeytyvä osaaminen. Projektit voivat linkittyä muun muassa luovien toimialojen kanssa.
Kenelle
Hakijoina voivat olla julkishallinnon kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat, julkisyhteisöjen ylläpitämät organisaatiot (bodies governed by public law) sekä näiden keskenään muodostamat yhteenliittymät. Partnereiksi voidaan hyväksyä myös mm. kauppakamareja, ammattijärjestöjä sekä vapaaehtoisorganisaatioita. Kaupalliset organisaatiot voivat myös osallistua omalla rahoituksella.
Mihin
Strategioihin, toimintasuunnitelmiin, hyviin käytäntöihin, uusien liiketoimintamallien luomiseen, investointeihin
Milloin
Vuosittain järjestettävät hakukierrokset. Kierroksista päätetään joka vuoden osalta erikseen.
Rahoituksen ehdot
EU voi rahoittaa enintään 75 % suomalaisen hankekumppanin tukikelpoisista kustannuksista ja loput on katettava kansallisella julkisella rahoituksella. Valtion vastinrahoitusta myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Muuta julkista rahoitusta voi olla erilaisten julkisyhteisöjen, esim. kuntien, maakuntien liittojen ja muiden kuntayhtymien, kuntien omistamien yhtiöiden sekä yliopistojen rahoitus.
Hankekumppanilta vaaditun omarahoituksen osuus vaihtelee: Esim. TEM vaatii vähintään 30 % omarahoitusosuutta kansallisesta rahoituksesta. Omarahoitus voi olla osittain (enintään 50 %) partnereiden omaa työtä, hankkeelle luovutettuja tuotantopanoksia ym. TEM myöntää rahoitusta 50 000 – 200 000 EUR hanketta kohden.
Hyväksytyt kustannukset ovat hankkeessa syntyneitä kustannuksia. Näitä voivat olla palkat tai palkkiot sosiaalikuluineen, ostopalvelut ulkopuolisilta asiantuntijoilta, matka- ja majoituskustannukset, välineistökulut ja investoinnit, suorat hallintokulut. Kiinteitä hallintokustannuksia (overheads) ei hyväksytä.
Maksatus
Pääpartneri voi hakea maksatusta pystyttyään osoittamaan että hankkeessa on edetty hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Myönnettyä avustusta ei makseta etukäteen, tosin esim. TEM voi perustelluissa tapauksissa maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona.
Partnerit
Hyväksytyssä hankkeessa tulee olla vähintään kolme eri toteuttajaa (päätoteuttaja ja kaksi partneria) kolmesta eri maasta ohjelma-alueelta. Kahdesta partnerista vähintään toisen on oltava EU:n jäsenmaasta.
1.2 Itämeren alueen sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus (soveltuu huonosti)
Tämän tavoitteen alla keskitytään parantamaan alueen sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta kehittämällä liikenneolosuhteita ja vähentämällä tavaroiden ja matkustajien liikkumisen esteitä.
1.3 Itämeren hallinnointi yhteisenä omaisuutena (soveltuu huonosti)
Tämän tavoitteen alla etsitään yhteisiä ylikansallisia ratkaisuja Itämeren saastumiseen ja Itämeren hallinnointiin yhteisenä resurssina. Tavoitteena on vähentää saastumista ja saasteiden vaikutusta meriympäristöön.)
1.4 Kilpailukykyiset ja houkuttelevat alueet ja kaupungit
Tämän tavoitteen alla keskitytään tekemään Itämeren alueen kaupungeista ja alueista kilpailukykyisempiä Euroopan mittakaavassa käyttäen sekä kovia (esim. investoinnit) että pehmeitä keinoja (esim. markkinointi, ympäristön laadun parantaminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö). Lisäksi toivotaan Itämeren-laajuisia strategioita, toimintaohjelmia, politiikkoja ja investointeja alueen kilpailukyvyn ja koheesion parantamiseksi.
Kenelle
Hakijoina voivat olla julkishallinnon kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat, julkisyhteisöjen ylläpitämät organisaatiot (bodies governed by public law) sekä näiden keskenään muodostamat yhteenliittymät. Partnereiksi voidaan hyväksyä myös mm. kauppakamareja, ammattijärjestöjä sekä vapaaehtoisorganisaatioita. Kaupalliset organisaatiot voivat myös osallistua omalla rahoituksella.
Mihin
Yhteisten strategioiden ja politiikkojen, toimintasuunnitelmien, hyvien käytäntöjen luomiseen, investointeihin
Milloin
Vuosittain järjestettävät hakukierrokset. Kierroksista päätetään joka vuoden osalta erikseen.
Rahoituksen ehdot
EU voi rahoittaa enintään 75 % suomalaisen hankekumppanin tukikelpoisista kustannuksista ja loput on katettava kansallisella julkisella rahoituksella. Valtion vastinrahoitusta myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Muuta julkista rahoitusta voi olla erilaisten julkisyhteisöjen, esim. kuntien, maakuntien liittojen ja muiden kuntayhtymien, kuntien omistamien yhtiöiden sekä yliopistojen rahoitus.
Hankekumppanilta vaaditun omarahoituksen osuus vaihtelee: Esim. TEM vaatii vähintään 30 % omarahoitusosuutta kansallisesta rahoituksesta. Omarahoitus voi olla osittain (enintään 50 %) partnereiden omaa työtä, hankkeelle luovutettuja tuotantopanoksia ym. TEM myöntää rahoitusta 50 000 – 200 000 EUR hanketta kohden.
Hyväksytyt kustannukset ovat hankkeessa syntyneitä kustannuksia. Näitä voivat olla palkat tai palkkiot sosiaalikuluineen, ostopalvelut ulkopuolisilta asiantuntijoilta, matka- ja majoituskustannukset, välineistökulut ja investoinnit ja suorat hallintokulut. Kiinteitä hallintokustannuksia (overheads) ei hyväksytä.
Maksatus
Pääpartneri voi hakea maksatusta pystyttyään osoittamaan että hankkeessa on edetty hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Myönnettyä avustusta ei makseta etukäteen, tosin esim. TEM voi perustelluissa tapauksissa maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona.
Partnerit
Hyväksytyssä hankkeessa tulee olla vähintään kolme eri toteuttajaa (päätoteuttaja ja kaksi partneria) kolmesta eri maasta ohjelma-alueelta. Kahdesta partnerista vähintään toisen on oltava EU:n jäsenmaasta.
2. Pohjoisen periferian ohjelma – Northern PeripheryProgramme NPP
Pohjoisen periferian ohjelman tavoitteena on auttaa syrjäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoisreunalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä potentiaaliaan. Keinoina ovat innovaatioiden, yritysten kilpailukyvyn, saavutettavuuden, yhteisöjen ja luonnonvarojen käytön kestävän kehityksen sekä kulttuuriperinnön tukeminen.
Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista, Skotlannista, Pohjois-Irlannista, Irlannista ja Norjasta sekä Islanti, Grönlanti ja Färsaaret kokonaisuudessaan. Suomessa ohjelma-alueeseen kuuluvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat.
Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus Ruotsissa ja ohjelman sihteeristön pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomessa ohjelman alueellinen yhteyshenkilö toimii Lapin liitossa. Suomalaiset partnerit voivat hakea osarahoitusta hankkeeseen Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä tai opetusministeriöltä.
Ohjelmalla on kaksi painopistettä, joista kumpikin sisältää kaksi tavoitetta. Ensimmäinen painopiste onInnovaatioiden ja kilpailukyvyn kehittäminen syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla ja se jakaantuuInnovaatioiden, verkostojen ja kilpailukyvyn sekä Saavutettavuuden tavoitteisiin.
Toinen painopiste on Luonnonvarojen ja paikkakuntien kestävän kehityksen edistäminen ja se jakaantuu Ympäristö kehityksen keinona- sekä Kaupungin ja maaseudun kehittäminen ja kulttuuriperinnön käytön edistäminen -tavoitteisiin.
Lisätiedot: < http://www.northernperiphery.eu/en/home/ >. Ohjelman sihteeristö sijaitsee Tanskassa. Suomen kansallinen kontaktipiste on Lapin Liitossa: < http://www.lapinliitto.fi/rahoituksen_hakeminen/pohjoinen_periferia >
Paula Mikkola
Lapin liitto
PL 8056
FIN-96101 Rovaniemi
Tel +358 16 2114 324
Mobile +358 40 7118 380
Fax +358 16 318 705
E-mail: paula.mikkola@lapinliitto.fi
2.1 Innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistäminen kaukaisilla ja syrjäisillä alueilla
2.1.1 Innovaatiot, verkostot ja kilpailukyky
Tavoitteena on parantaa kilpailukykyä lisäämällä innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.
Kenelle
Mm. alueelliset ja paikallisviranomaiset, kansalliset ja alueelliset kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, yliopistot, tutkimus- ja oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, yksityisen sektorin toimijat
Mihin
Esim. yrityskeskusten ja -hautomoiden verkostoitumiseen innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi, valtioiden väliseen yhteistyöhön ja pk-yritysten väliseen tiedonvaihtoon markkinointistrategioiden kehittämiseksi, klusteroitumiseen tuotteiden vienti- ja markkinamahdollisuuksien kasvattamiseksi
Milloin
Hakukierroksia järjestetään vuosittain tarpeen mukaan
Rahoituksen ehdot
Pohjoisen periferian ohjelmasta on mahdollista saada rahoitusta kahden tyyppisiin hankkeisiin: valmisteleviin ja päähankkeisiin. Valmisteleva hankkeen tähtää päähankkeen kehittämiseen.
Valmisteleva hanke voi kestää 6 kk. Sen budjetti voi olla enintään 30 000 EUR ja tukea siihen voidaan myöntää enintään 18 000 EUR. Tuki edellyttää muuta julkista vastinrahoitusta. Valmistelevaan hankkeeseen tarvitaan partnerit kahdesta ohjelmaan kuuluvasta maasta. Suomen valtion vastinrahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä valmisteleville hankkeille. Hakuaika on jatkuva.
Päähankkeen budjetiksi suositellaan 250 000 – 1,5M EUR.
EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 60 % suomalaisen hankekumppanin tukikelpoisista kustannuksista ja loput on katettava kansallisella julkisella rahoituksella. Valtion vastinrahoitusta myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Muita kansallisen osan rahoittajia voivat erilaiset julkisyhteisöt, esim. kunnat, maakuntien liitot ja muut kuntayhtymät, kuntien omistamien kehittämisyhtiöiden ja yliopistojen rahoitus.
Hankekumppanilta vaaditun omarahoituksen osuus vaihtelee: Esim. TEM vaatii vähintään 30 % omarahoitusosuutta kansallisesta rahoituksesta. Omarahoitus voi olla osittain (enintään 50 %) partnereiden omaa työtä, hankkeelle luovutettuja tuotantopanoksia ym. TEM myöntää rahoitusta 50 000 – 200 000 EUR hanketta kohden.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset sosiaalikuluineen, matka- ja majoituskulut, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, hallintokuluja (sis. hankkeeseen suoraan liittyvät toimistojen vuokra- lämmitys-, puhelin-, kopiointi- jne. kuluja), hankkeeseen liittyvien seminaarien ja julkaisujen kustannukset, pienet investoinnit
Maksatus
Toteutuneiden kustannusten mukaan, tosin esim. TEM voi perustelluissa tapauksissa maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona
Partnerit
Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta edellä mainitusta maasta/alueelta.
2.1.2 Saavutettavuus
Tavoitteena aluekehitys, kehittämisen kohteena ICT:n käyttö ja liikenne
Kenelle
Mm. alueelliset ja paikallisviranomaiset, kansalliset ja alueelliset kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, yliopistot, tutkimus- ja oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, yksityisen sektorin toimijat
Mihin
Esim. tiedon välittämiseen merialueiden matkailukäytön lisäämiseksi, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kaupallisesta vapaa-ajan käyttöön muutettavissa satamissa ja vesiurheilun saralla, yleensä ICT:n käyttöön välimatkoista aiheutuvien haittojen pienentämiseksi
Milloin
Hakukierroksia järjestetään vuosittain tarpeen mukaan
Rahoituksen ehdot
Pohjoisen periferian ohjelmasta on mahdollista saada rahoitusta kahden tyyppisiin hankkeisiin: valmisteleviin ja päähankkeisiin. Valmisteleva hankkeen tähtää päähankkeen kehittämiseen.
Valmisteleva hanke voi kestää 6 kk. Sen budjetti voi olla enintään 30 000 EUR ja tukea siihen voidaan myöntää enintään 60 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 18 000 EUR. Tuki edellyttää muuta julkista vastinrahoitusta. Valmistelevaan hankkeeseen tarvitaan partnerit kahdesta ohjelmaan kuuluvasta maasta. Suomen valtion vastinrahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä valmisteleville hankkeille.
Päähankkeen budjetiksi suositellaan 250 000 – 1,5M EUR.
EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 60 % suomalaisen hankekumppanin tukikelpoisista kustannuksista ja loput on katettava kansallisella julkisella rahoituksella. Valtion vastinrahoitusta myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Muita kansallisen osan rahoittajia voivat erilaiset julkisyhteisöt, esim. kunnat, maakuntien liitot ja muut kuntayhtymät, kuntien omistamien kehittämisyhtiöiden ja yliopistojen rahoitus.
Hankekumppanilta vaaditun omarahoituksen osuus vaihtelee: Esim. TEM vaatii vähintään 30 % omarahoitusosuutta kansallisesta rahoituksesta. Omarahoitus voi olla osittain (enintään 50 %) partnereiden omaa työtä, hankkeelle luovutettuja tuotantopanoksia ym. TEM myöntää rahoitusta 50 000 – 200 000 EUR hanketta kohden.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset sosiaalikuluineen, matka- ja majoituskulut, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, hallintokuluja (sis. hankkeeseen suoraan liittyvät toimistojen vuokra- lämmitys-, puhelin-, kopiointi- jne. kuluja), hankkeeseen liittyvien seminaarien ja julkaisujen kustannukset, pienet investoinnit
Maksatus
Toteutuneiden kustannusten mukaan, tosin esim. TEM voi perustelluissa tapauksissa maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona
Partnerit
Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta edellä mainitusta maasta/alueelta.
2.2 Luonnon ja yhteisöjen resurssien kestävä kehitys
Soveltuu huonosti: 2.1.3 Ympäristö kehityksen keinona
Tavoitteena on vahvistaa ympäristönsuojelun ja (taloudellisen) kasvun välistä synergiaa syrjäisillä seuduilla. -> tämä on ympäristö- ja ilmastonmuutosasiaa, ei sovellu kovin hyvin kulttuuri & luovat alat
2.1.4 Kaupungin ja maaseudun kehittäminen ja kulttuuriperinnön käytön edistäminen
Tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen syrjäisillä alueilla kaupungin ja maaseudun välisiä suhteita ja alueellista perintöä vahvistamalla
Kenelle
Mm. alueelliset ja paikallisviranomaiset, kansalliset ja alueelliset kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, yliopistot, tutkimus- ja oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, yksityisen sektorin toimijat
Mihin
Esim. alueellisen kulttuuriperinnön suojeluun ja levittämiseen luovia toimialoja kuten elokuva- ja musiikkitoimialoja kehittämällä ja käyttäen hyödyksi erityisesti ICT:tä, sellaisen kestävän matkailun kehittämiseen, joka auttaa säilyttämään alueen kulttuuri- ja luonnonperintöä
Milloin
Hakukierroksia järjestetään vuosittain tarpeen mukaan
Rahoituksen ehdot
Pohjoisen periferian ohjelmasta on mahdollista saada rahoitusta kahden tyyppisiin hankkeisiin: valmisteleviin ja päähankkeisiin. Valmisteleva hankkeen tähtää päähankkeen kehittämiseen.
Valmisteleva hanke voi kestää 6 kk. Sen budjetti voi olla enintään 30 000 EUR ja tukea siihen voidaan myöntää enintään 60 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 18 000 EUR. Tuki edellyttää muuta julkista vastinrahoitusta. Valmistelevaan hankkeeseen tarvitaan partnerit kahdesta ohjelmaan kuuluvasta maasta. Suomen valtion vastinrahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä valmisteleville hankkeille.
Päähankkeen budjetiksi suositellaan 250 000 – 1,5M EUR.
EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 60 % suomalaisen hankekumppanin tukikelpoisista kustannuksista ja loput on katettava kansallisella julkisella rahoituksella. Valtion vastinrahoitusta myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Muita kansallisen osan rahoittajia voivat erilaiset julkisyhteisöt, esim. kunnat, maakuntien liitot ja muut kuntayhtymät, kuntien omistamien kehittämisyhtiöiden ja yliopistojen rahoitus.
Hankekumppanilta vaaditun omarahoituksen osuus vaihtelee: Esim. TEM vaatii vähintään 30 % omarahoitusosuutta kansallisesta rahoituksesta. Omarahoitus voi olla osittain (enintään 50 %) partnereiden omaa työtä, hankkeelle luovutettuja tuotantopanoksia ym. TEM myöntää rahoitusta 50 000 – 200 000 EUR hanketta kohden.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset sosiaalikuluineen, matka- ja majoituskulut, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, hallintokuluja (sis. hankkeeseen suoraan liittyvät toimistojen vuokra- lämmitys-, puhelin-, kopiointi- jne. kuluja), hankkeeseen liittyvien seminaarien ja julkaisujen kustannukset, pienet investoinnit
Maksatus
Toteutuneiden kustannusten mukaan, tosin esim. TEM voi perustelluissa tapauksissa maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona
Partnerit
Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta edellä mainitusta maasta/alueelta.
