Mistä rakentuu eheä metropoli? Monesta, mutta yhtenä tärkeimpänä kaupunkikulttuurista, jonka taustalta löytyvät alueen ihmiset. He, jotka tekevät enemmän kuin puhuvat ja toimivat yksilöinä yhteen hiileen.
Entä mitä kaupunkikulttuurin halutaan Suomen metropolialueella olevan? Vaikuttaa siltä, että urbaania kesannointia joutoneliöissä, monimuotoista pop up -elinkeinoharjoittamista rakenteilla olevissa kaupunginosissa, tapahtumia ja hetkeen kytkeytyvää yllätyksellisyyttä. Ainakin jos katsoo, mitä ideoita pääsee toteutumaan. Tarkemmin nimettynä siis esimerkiksi Ravintolapäivä, Kalasataman Väliaika, Kallio Block Party, Käpylän, Roihuvuoren ja muiden kaupunginosien kyläjuhlat. Näissä kasvaa ainutlaatuisen alueen ydin.
Suomen metropolialueella on mahdollista välttää megaluokan ongelmat, jotka usein kasaantuvat nopeasti kasvaviin kaupunkeihin. Kaikki urbaaniin kesannointiin liittyvä elinkeino-, harrastus- ja kansalaistoiminta on merkittävää ennalta ehkäisyä. Se toimii ns. varhaisen puuttumisen instrumenttina slummiutumiselle, syrjäytymiselle, alueiden eriytymiselle; segregaatiolle, joka pahimmillaan johtaa väestönryhmien välisiin konflikteihin ja kiinteistöjen hinnan romahdukseen.
Paljon mielenkiintoista jo tapahtuu. Mikä sitten mättää? Paljon jää myös toteutumatta. Se vaikuttaa koko alueen vetovoimaisuuteen, jonka yksi tärkeimmistä palkeista, kilpailutekijöistä, on sosiaalinen eheys. Kukapa haluaisi vierailla kulttuuriltaan (sekä kaupunki-, katu- että korkeakulttuuriltaan) rapautuneessa ”pikkukaupungissa” Pietarin naapurissa, missä kukoistaa huono maahanmuuttopolitiikka, punaniskaisuus ja periytyvä työttömyys? Tai sijoittaa yrityksensä epävakaasti kehittyvään kalliin työvoiman ja asumiskustannusten pohjoiseen syrjäkylään?
Hyvä vireinen pöhinä puolestaan vetää puoleensa uudistuvan talouden kiinnostavimmat kasvuyritykset. Sykähdyttävä kaupunkikulttuuri leviää sosiaalisen median välityksellä kuin kulovalkea ja kääntää matkailijavirrat kohti Suomen metropolia. Mittavia markkinointipanostuksia ei tarvita, kun globaali puskaradio toimii jokaisen tyytyväisen matkailijan lähipiirissä.
Siksi on tärkeää tukea jokaista pientä orastavaa ruohonjuurta, muutamienkin kansalaisten muodostamaa yhteenliittymää, kasvattaa innostusta, jonka myötä eri ammatti- ja väestönryhmät kohtaavat ja tuottavat omansa näköistä kaupunkikulttuuria kaduilla, katoilla ja kiinteistöissä. Tukea voi monella tapaa. Kanssakansalainen tukee parhaiten suuntaamalla kulutuksensa siipiään kokeilevan pop up -yrittäjän eduksi, poliitikot tekemällä asian eteen tarvittavat aloitteet ja virkamies tulemalla pois mukavuusalueeltaan.
Näistä syistä johtuen tartu haasteeseen! Haastan kaikki kansalaiset, päättäjät ja virkamiehet toimimaan ja tekemään aloitteita kaupunkikulttuurin vahvistamiseksi ympäri Suomen.
Hannaliisa Johnson
Kirjoittaja on luovien alojen asiantuntija Helsingin kaupungin elinkeinopalvelussa ja vastasi Luova pääkaupunkiseutu -valmisteluhankkeesta, johon osallistuivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen kaupungit ja Kirkkonummen kunta.
