Tekes uutisoi elokuun alussa vahvistaneensa rooliaan luovilla aloilla, kuten kulttuurin, viihteen ja sisällöntuotannon alueella. Uutiskirjeessä Tekes kertoi rahoittaneensa muun muassa tanssija-koreografi Tero Saarisen sekä tv-sarja Duudsonien kansainvälistymiseen tähtäävät kehityshankkeet. Nämä ovat varmasti odotettuja uutisia luovien alojen toimijoille.

Samana päivänä Kauppalehden aiheena oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten talousahdinko, koska kesämyrskyistä ei ilmeisesti irronnut vetäviä otsikoita iltapäivälehtien tapaan. Taloudellinen syöksyvirtaus on kohdistumassa sekä toiminta- että palkkausmenoihin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYjen) keskeisiä tehtäviä on yritystoiminnan edistäminen luovat alat mukaan lukien. Aluehallinnon uudistuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö sopi ELYjen kanssa myös kulttuuriin liittyvien tehtävien hoitamisesta.

Luovien alojen yrityksiä on Suomessa laskentatavasta riippuen 15 000-20 000, suurin osa mikro- ja pk-yrityksiä. Lisäksi on joukko ammatinharjoittajia ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka voivat olla muun muassa työvoimahallinnon asiakkaita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialaan kuuluu myös osaamisen edistäminen, joten alan koulutusorganisaatiot ovat merkittävä sidosryhmä.

Tekesin tukitoimet tähtäävät kasvuyrittäjyyteen, joten jostakin pitää nousta yrityksiä, joista se voi poimia potentiaaliset helmet rahoitettavakseen. Kun yritysten, työllisyyden, osaamisen ja kulttuurin edistämisestä sekä rahoituksesta vastaava aluehallinto kamppailee niukkenevien resurssien keskellä, voi luovien alojen yritysten ja muiden toimijoiden kehittäminen olla tulevaisuudessa edelleen haasteellista ja helmien aikaansaaminen vaikeaa.

Eri hallintoviranomaiset vahvistavat luovien alojen kehittämistä niin paljon kuin se nykytilanteessa on mahdollista. Kehittämistoimia tapahtuu Tekesin ja ELYjen yritystukien lisäksi muun muassa ESR- ja EAKR-hankkeiden kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluharjoittelijana toimineen Laura Pekkalan selvityksen mukaan erilaisia luovaan talouteen ja kulttuuriin liittyviä rakennerahastohankkeita on Suomessa meneillään tällä hetkellä noin 270. Niistä reilu kolmannes, noin 110 hanketta, keskittyy luovien alojen kehittämiseen.

Hanketoiminta on vauhdissa, mutta sen todellinen hyöty pystytään arvioimaan vasta myöhemmin. Vaikka hanketoiminnan kautta toteutetaan monia kehittämistoimia ja Tekes on kääntämässä kompassiaan luovien alojen suuntaan, on mietittävä, miten tätä kehitystä voi edelleen vahvistaa, kun siihen näyttää samaan aikaan olevan yhtäältä entistä paremmat ja toisaalta ehkä rajallisemmat mahdollisuudet.

Tiedämme monta luovien alojen osaamisen, liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kipukohtaa, mutta miten rahallisia ja muita resursseja tulisi kohdistaa yhä paremmin, jotta uusia Tero Saarisia ja Duudsoneita voi ponnistaa Suomesta tulevaisuudessa maailmalle. Eli miten voimme generoida samankaltaista luovaa tekemisen intohimoa ja kohdistaa resursseja potentiaalisiin menestystarinoihin? Ja mikä on alan yritysten ja muiden toimijoiden oma rooli jatkossa?

Kirsi Kaunisharju

Kirjoittaja toimii kulttuuriasiainneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriön taideyksikössä.