Syyskuun alussa Helsingin Musiikkitalolla järjestettiin Työelämän tulevaisuus-niminen seminaari, joka pureutui odotuksiin työntekijöiden osaamisesta nyt ja tulevaisuudessa. CIMO:n ja Demos Helsingin yhteistyössä organisoiman seminaarin taustalla oli aiemmin keväällä julkistettu tutkimusraportti työnantajilta usein huomaamatta jäävästä, piilotetusta osaamisesta. Seminaari herätti ajatuksia myös työelämästä laajemmin.

Piilotettu osaaminen ja utelias luokka

Piilotettu osaaminen-tutkimusjulkaisu kuvaa kansainvälisyyttä piilotettuna osaamisena. Keskeisimpiä tuloksia on se, että kansainvälinen osaaminen tulee nähdä useampien osa-alueiden, eikä pelkästään kielitaidon ja matkustusinnon, kautta. Yhdeksi tärkeimmistä ominaisuuksista kuvaamaan modernia, kansainvälistä osaajaa nostetaan uteliaisuus. Julkaisussa julkistetaan jopa uusi termi, utelias luokka, korvaamaan aiemmin määritetyn luovan luokan käsitteen. Uteliaisuus linkitetään myös megatrendeihin. Uteliaaseen luokkaan kuuluvat ne, jotka ovat kiinnostuneita maailman isoista kysymyksistä ja haluavat käyttää luovuuttaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen.

Monipuolinen ja monialainen näkökulma työelämän haasteisiin

Julkaisu ja siitä seurannut seminaari siirsi ajatukset hetkeksi pois kansainvälisyydestä ja sai pohtimaan työelämän tulevaisuutta laajemmin. Yhtenä yhteiskuntamme haasteena on ikääntyvä väestörakenne, mikä asettaa paineita nuorille, jo työelämässä aloittaneille ja myös tulevaisuuden osaajille, mm. työurien pidentämisestä. Tämä, kuten myös työhyvinvointiin liittyvät huolet ja työelämässä jaksaminen ovat olleet julkisessa keskustelussa usein esiin nostettuja aiheita.

Positiivisena suuntana on nähtävissä se, että työelämään ja työnteon tulevaisuuteen liittyviin ongelmiin halutaan paneutua ja etsiä ratkaisuja yhä laaja-alaisemmin. Tärkeintä on pohtia tulevaisuuden haasteita käyttämällä hyväksi mahdollisimman monipuolista työkalupakkia. Siinä monialaisella näkökulmalla on suuri merkitys.

Yllämainitun seminaarin lisäksi myös esimerkiksi Dialogi-hanke on pyrkinyt tuomaan opiskelijoiden näkökulmaa esille. Siinä opiskelijat ja työnantajat tuodaan lähemmäksi toisiaan ja yhdessä pohditaan, mitä odotuksia ja toiveita kullakin taholla on työnteosta ja vaadituista osaamisista. Lisäksi 925-niminen aloite pureutuu syvemmin itse työn tekemiseen pyrkien ravistelemaan vanhoja työtapoja ja määrittelemään uudelleen sen, minkälainen tekeminen - erityisesti tietointensiivisessä työssä - on todellisuudessa tehokasta niin tuloksellisuuden kuin työhyvinvoinnin kannalta.

Tai liiku-projekti sekä Arvokas työelämä-prosessi hyödyntävät monialaista lähestymistä hyvin konkreettisesti. Tai liiku-hanke pyrkii synnyttämään uudenlaisia innovaatioita ja palveluita työntekoon yhdistämällä liikunnan, taiteen ja kehittämisen ammattilaiset. Arvokas työelämä-prosessi niin ikään pyrkii törmäyttämään kulttuurin, liikunnan sekä työelämän toimijat tarjoamalla näille kohtaamis- ja keskusteluareenan.

Uteliaisuus ja luovuus kulkevat käsi kädessä

Palaten hetkeksi takaisin alussa mainittuun seminaariin. Yhtenä puhujista oli historioitsija Pilvi Torsti, joka pohti tulevaisuuden osaamista tarkemmin utelias luokka-käsitteen valossa. Hän tähdentää, ettei uteliaan luokan tulisi suinkaan korvata luovan luokan käsitettä, ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Kun termejä tarkemmin miettii, luovuus ja uteliaisuus ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Uteliaisuus tarjoaa kipinän, joka saa taiteilijankin katsomaan maailmaa odottamattomasta näkökulmasta ja näin luomaan jotain täysin uutta. Eikö juuri tässä luovilla aloilla ole suuri merkitys: uteliaisuuden ja sitä kautta luovuuden valjastamisessa työelämässä hyödyttäviksi osaamisiksi?

Keskustelu ja toiminta työelämän parantamisesta nykyisellään ja tulevaisuudessa on siis aktiivista. Varmasti itse kullakin on alkanut tämäkin syksy vilkkaasti työrintamalla. Toivottavasti se on kuitenkin täynnä energiaa, uteliasta suhtautumista kaikkeen tekemiseen ja miksei myös itsetutkiskeluakin omien työtapojen osalta.