Tuottaja2020 projektipäällikkö Katri Halonen jakaa tuottajan tulevaisuuden tehtäväkentän kolmeen sfääriin: taiteen tuottajan, osallistajan ja fasilitoijan sfääreihin. Niissä kaikissa tuottajalla, taiteilijalla ja yleisöllä on omat roolinsa ja tehtävänsä. Perinteisessä kulttuurituottajanäkemyksessä tuottaja toimii välittäjänä:
”Tuottaja huolehtii taiteellisen idean jalostamisesta produktioksi, sen konseptoinnista, markkinointiviestinnästä ja esillepanosta. Arvoketjussa taiteilija on kaiken alku ja yleisö loppu - tuottajan paikka on jossakin siellä välillä yksi, tai osana laajempaa tuotantoon keskittynyttä koneistoa.” sanoo Katri Halonen. Taiteen tuottajia löytyy niin pienten yhdistysten produktioista kuin suurista julkisen sektorin organisaatioistakin ja monikansallisista viihdealan jäteistä.
Taidekentän toinen sfääri keskittyy taiteen luomisprosessin avaamiseen yleisölle. Keskiössä on taiteilijan ja yleisön välinen konkreettinen interaktio. Tässä prosessissa Halonen näkee taiteilijan innostajana ja yleisön osallisena. Tuottajan tehtäväksi jää rakentaa tiloja ja paikkoja kohtaamiselle sekä auttaa osapuolia löytämään toisensa. Paikat ovat yhä useammin perinteisen instituutioverkon ulkopuolella: työpaikoilla, päiväkodeissa, vanhustentaloissa, siellä missä osallistujat ovat. Tuottajan on kyettävä perustelemaan toimintaa rahoittajille taiteellisten arvojen ohella tai sijasta uusilla tavoilla. Miten taide vaikuttaa osallistujiin heidän elämäänsä parantavasti? Miten osallisuus auttaa kasvattamaan uusia taiteen ystäviä? Yleisö ja taiteilija eivät ole prosessin toisissa päissä, vaan kohtaavat toisensa: ja tuottajan tehtävä on toiminnallaan tukea tuota kohtaamista.
”Tuottajan toiminnan kolmannen sfäärin rakennuspalikoita ovat sosiaalinen media, joukkoistaminen ja tilapäisyhteisöjen luominen. Fasilitaattorin roolissa tuottajan toiminnan keskiöön nousee itse tuotantoprosessin avaaminen ja joukkoistaminen. Ydinkysymyksiä on kuinka saada ihmiset innostumaan ja antamaan aikaansa ja ajatuksiaan tuotannolle ja kuinka pitää heidät innostuneena.” toteaa Halonen.
Kulttuuri kokoaa ympärilleen monisyisen ekosysteemin muiden alojen rajapinnoilla ja ammattituottaja näyttäytyy siinä uuden toiminnan kehittelijän roolissa. Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa. Tuottajalta odotetaan yhä enemmän ketterän kehittelyn taitoja, muiden energisoimisen osaamista ja monipuolisen osallistavien menetelmien keinovalikon tuntemusta. Kyky konseptoida toimintaa asiakkaan kannalta kutsuvaksi joukkoistamalla tuotantoa asettuu tuottajan osaamistarpeiden keskiöön. Kriittiseksi kehittämistarpeeksi koulutuksessa nousee tuottajan tulevaisuusorientaation harjoittaminen ja proaktiivisuustason kasvattaminen. Muiden energisoiminen on tuottajan keskeinen taito ja asenne.
Artikkelissa haastateltu Katri Halonen toimii yliopettajana ja kulttuurituotannon vs. koulutuspäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa Kulttuurituotannon koulutusohjelmassa. Halonen toimi myös Tuottaja2020 -hankkeen tutkimuspäällikkönä.
Tuottaja2020
Tuottaja 2020 -ennakointihankkeessa on selvitetty kulttuurituotannon kentän tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama ja se toteutettiin vuosina 2009–2012.
Voit ladata Tuottaja2020 -julkaisut täältä: tuottaja2020.metropolia.fi > Julkaisut. Lue myös artikkeli Tuottaja2020 haastaa luovan Suomen toimialat ennakointitalkoisiin!
