Luova Suomi asiantuntijaraadin mukaan perinnettä olympiakisojen taidekilpailuista, joissa mitaleita jaettiin urheilun innostamille taideteoksille, ei tulisi elvyttää. Raadin mukaan urheilukilpailuille ominainen kilpailun logiikka ei sovi taiteeseen – toisaalta taide ja kulttuuri osana olympialaisia tuovat niille uusia yleisöjä.

Selkeä enemmistö, 60 % Luova Suomi asiantuntijaraadin jäsenistä vastasi kieltävästi kysymykseen ”tulisiko perinne olympiakisojen taidekilpailuista, joissa mitaleita jaettiin urheilun innostamille taideteoksille, elvyttää?”. Vain 26 % puolsi perinteen palauttamista ja 14 % oli kahden vaiheilla.

Luova Suomi asiantuntijaraadin mukaan taidetta ei voida urheilun tapaan objektiivisesti arvottaa. Taiteessa on kysymys henkilökohtaisesta kokemisesta, merkityksistä ja tulkinnoista. Mitalien myöntäminen, saati paremmuusjärjestyksen asettaminen, ei raatilaisten mukaan kuulu taiteeseen.

Toisaalta osa raadista on sitä mieltä, että taidekilpailuperinne tulisi elvyttää – liittyväthän taide ja urheilu läheisesti toisiinsa. Urheilu on parhaimmillaan taidetta ja taide usein kuin urheilua. Lisäksi taide ja liikunta ovat ihmisen hyvinvoinnin peruspilareita.

Olympiakisojen kaupallistuminen ja kasvu mietityttivät raatilaisia. Moni arvelee, että taidekilpailut jäisivät urheilun megatapahtumassa vain jalkoihin. Toisaalta eräs raatilainen pohtii, voisiko paluu taidekilpailuperinteeseen korostaa taiteen ja urheilun merkitystä toisenlaisina, ei-kaupallisina toimintamuotoina.

Raatilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että taide ja kulttuuri osana olympialaisia tuovat taiteelle ja kulttuurille kansainvälistä huomiota ja uusia yleisöjä. Esiintulotavasta riippumatta on tärkeää nostaa esiin taidetta ja kulttuuria koko moninaisuudessaan sekä tuoda taidetta ja kulttuuria eri yleisöjä lähelle – muutoinkin kuin viihdykkeenä.

Tausta: Olympialaisten yhteydessä järjestettiin vuosina 1912–1948 taidekilpailut. Taidekilpailussa palkittiin urheilun innostamia taideteoksia. Taiteen lajeina mukana olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaus, graafinen taide ja kuvanveisto. Taidekilpailuista luovuttiin vuonna 1954 ja tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.

Luova Suomi asiantuntijaraati ottaa kantaa kulttuurin, taiteen ja luovan talouden kannalta ajankohtaisiin, kevyisiin ja painavampiin aiheisiin. Raadissa on mukana noin 50 taiteen, tieteen, kulttuurin ja liikunnan asiantuntijaa sekä yrityselämästä että julkiselta sektorilta. Raadin näkemyksistä uutisoidaan Luova Suomen blogissa.

" Sanottua

EI. Olympiakisat ovat tyystin paisuneet ja kaupallistuneet ammattilaiskisat, joissa kilpailua käydään dopingmenetelmien ja testausmenetelmien välillä. Taiteen tekemiseen kilpailu sopii huonosti, siinä on kyse merkityksistä ja tulkinnoista pitkällä aikavälillä. Yhteismitallisuutta niissä on vaikea määritellä. Olisi surullista, jos taiteen sisällöt typistyisivät hetkelliseen huomioarvon keruuseen.
Hannele Lehto, opetus- ja kulttuuriministeriön taideyksikön päällikkö 

EI. Olympiakisojen kulttuuriohjelma on parempi tapa nostaa kulttuurialaa esille, eikä kilpailu mitaleista ole välttämättä paras mahdollinen keino korostaa alan moninaisuutta. Samalla voi hyödyntää koko olympiadia, siis neljää vuotta, jolloin voi tehdä useampia nostoja. Parhaiten viime vuosina tämän tilaisuuden on hyödyntänyt Barcelona valmistautuessaan vuoden 1992 olympiakisoihin.
Timo Cantell, tutkimuspäällikkö Helsingin kaupungin tietokeskus 

EI. Taiteen intressit ja aiheet ovat varsin spesifejä eivätkä ne linkkiydy luontevasti urheilun maailmaan tavalla, joka tekisi kilpailun mielekkääksi. Taidekilpailua huomattavasti mielekkäämpää olisi mielestäni kehittää olympiakisojen kulttuuriohjelmaa tavalla, joka toisi kulttuurin ja taiteet lähemmäs olympiakisojen eri yleisöjä.
Kai Lehikoinen, yliopistonlehtori, Teatterikorkeakoulu

EI. Taide ei ole urheilun tavoin määrämittaista toimintaa ja siten arvioitavissa paremmaksi tai huonommaksi. Taiteen arvioi jokainen oman henkilökohtaisen kokemisensa kautta esteettisenä kokemuksena. Se on siten uniikkia eikä alistu objektiiviseen arvottamiseen.
Arja Ropo, professori, Tampereen yliopisto

KYLLÄ. Miksipä ei. Liike, aika ja volyymi ovat myös taiteiden (erityisesti kuvataiteen) peruselementtejä ja taiteen kielen alkioita. Kaikki taiteen puolesta tapahtuva toiminta on tässä ajassa kannustettavaa.
Riitta Moisander, pääsihteeri, Etelä-Savon taidetoimikunta

EN OSAA SANOA. Taide on vaikea kilpailulajina, koska – tosin kuin monessa urheilulajissa - mitattavaa ja mittareita ei ole. Taitolajeissa asiantuntijat arvioivat kilpailusuorituksen pisteytyksen kautta. Mitkä olisivat taideteoksen sisällön kriteerit? Toisaalta taiteessa on aina järjestetty kilpailuja, joiden kautta taiteen tekijät ja työt pääsevät esille.
Eeva Mäkinen, liiketoimintajohtaja, Aalto University Professional Development

Teksti ja kuva: Inka Reijonen