Luova Suomi asiantuntijaraadin mukaan taiteelle ja kulttuurille ominaisten elementtien, kuten kokemuksellisuuden, aistien ja tunteiden, merkitys johtajuudessa voimistuu. Raadin mukaan taiteen ja kulttuurin keinoin voidaan mm. edistää organisaatioiden vuorovaikutuksellisuutta ja tunneherkkyyttä, rohkaista ja motivoida luovaa eri tavalla ajattelua ja toimintaa sekä kanavoida luovaa energiaa tavoitteelliseksi toiminnaksi.

Selkeä enemmistö, 88 % Luova Suomi asiantuntijaraatiin osallistuneista, vastasi myöntävästi kysymykseen ”uskotko, että taiteella ja kulttuurilla on johtajuudessa voimistuva merkitys”. Vain yksi vastaaja kielsi ja toinen epäröi taiteen ja kulttuurin merkityksen voimistumista johtajuudessa (yksi vastaaja vastaa otannassa noin 6 prosenttia).

Luova Suomi asiantuntijataati peräänkuuluttaa ihmiskeskeisempää työelämää. Raadin mukaan organisaatioita tulisi tarkastella elävinä organismeina ja työntekijöitä organisaation keskeisimpänä pääomana. Tällöin organisaatioiden johtamisessa korostuvat ihmiskeskeisyys ja vuorovaikutussuhteet: johtajilta vaaditaan taiteelle ja kulttuurille ominaista tunneherkkyyttä ja -osaamista – myös asiakkaiden suuntaan.

Raadin mukaan työelämässä on yhä enemmän kyse ajattelutyön johtamisesta. Luovaa ajattelua ei voida kuitenkaan perinteisessä mielessä johtaa: johtajan tehtävänä on luovan ajattelun motivointi ja sen mahdollistaminen. Uudenlainen johtaja onkin fasilitoija, joka innostaa alaisiaan luovaan, eri tavalla ajatteluun ja tekemiseen ja luo siihen suotuisat olosuhteet. Tällöin korostuu taiteen ja kulttuurin merkitys erityisesti inspiraation ja elämysten lähteenä sekä uudenlaisten näkökulmien avaajana.

Raatilaisten mielestä lopulta onkin kyse luovan energian kanavoimisesta tavoitteelliseksi toiminnaksi: innostuneet ja motivoituneet ihmiset vievät organisaation toimintaa eteenpäin. Juuri tavoitteellisuuden vaade saa kuitenkin muutaman raatilaisen epäilemään taiteen ja kulttuurin voimistuvaa merkitystä johtajuudessa. Onko tulosvastuista huolehtivilla johtajilla aikaa etsiä vastauksia kulttuurisesta ja taiteellisesta osaamisesta ja toimintatavoista, joiden vaikutukset eivät aina ole perinteisin mittarein mitattavissa.

Tausta: Itsenäisen luovan ajattelun merkitys työelämässä on korostunut. Mutta miten johtaa luovaa ajattelua tuloksekkaasti? Maailmalla johtamiseen on lähdetty etsimään inspiraatiota taiteesta ja kulttuurista – uudenlaisen johtamisen keskiöön nousevat tällöin taiteen tekemiselle ominaiset elementit kokemuksellisuus, aistit ja tunteet.

Luova Suomi asiantuntijaraati ottaa kantaa kulttuurin, taiteen ja luovan talouden kannalta ajankohtaisiin, kevyisiin ja painavampiin aiheisiin. Raadissa on mukana noin 50 taiteen, tieteen, kulttuurin ja liikunnan asiantuntijaa sekä yrityselämästä että julkiselta sektorilta. Raadin näkemyksistä uutisoidaan Luova Suomen blogissa.

 " Sanottua

KYLLÄ. Kulttuuritaustaisen osaamisen merkitys voimistuu monella tasolla. Keskeistä on tunneherkkyys, jonka avulla toimintaa kyetään suuntaamaan luovuutta mahdollistavaksi ja uudistumishakuiseksi. Vain hyvinvoiva ihminen voi tuottaa luovia ratkaisuja, jotka vievät organisaation toimintaa ja tuotteita eteenpäin.
Katri Halonen, Kulttuurituotannon koulutusohjelman vs. koulutuspäällikkö, Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

KYLLÄ. Tulevaisuuden johtajat ovat monella tapaa ajattelutyön johtajia. Johtajuudessa korostuu ihmisten osaamisen ja voimien löytäminen sekä energioiden ohjaaminen samaan suuntaan. Taiteella on kyky herätellä näitä energioita ja synnyttää uutta dialogia. Uusi johtajuus hyödyntää tätä valtavaa potentiaalia ja löytää sen kytkennät työhön ja arkeen.
Antti Huntus, pääsihteeri, Pohjanmaan taidetoimikunta

KYLLÄ. Taiteen prosessit, varsinkin monipuolisesti vuorovaikutukselliset luovat prosessit (esim. jazz, teatteri) harjaannuttavat taiteilijoita tällaisten prosessien asiantuntijoiksi ja käytännön osaajiksi. Tällainen harjaannuttaminen puuttuu lähes täysin perinteisestä yliopistokoulutuksesta, joka johtajilla yleensä on taustana. Oma kokemukseni on, että tämä on oivallettu organisaatioissa yhä laajemmin ja taiteilijoiden osaamista halutaan hyödyntää enenevässä määrin.
Jari Perkiömäki, saksofonisti, vararehtori, Sibelius-Akatemia

KYLLÄ. Perinteiset työ- ja johtamismallit ovat verkottuneessa maailmassa melkoisessa muutostilassa. Yrityskulttuurin ja -toiminnan tuloksekas rakentaminen edellyttää entistä luovempaa ja vapaampaa ajattelua, jota kangistuneet ajattelumallit, hierarkiat ja talouden madonluvut eivät saa liikaa kahlita. Etäinen talousjohtaja ei innosta alaisiaan vaikeiden aikojen läpi. Johtajuuteen ja työyhteisöjen luotsaamiseen tarvitaan innovatiivisuutta ja innostusta, joka ajaa etsimään muutosta ja uusia tapoja päästä haluttuun – ehkä jopa odottamattomaan mutta silti tulokselliseen – lopputulokseen. Tähän tarvitaan myötäelämisen kykyä, sisäistä paloa, ja halua kokea ja luoda koko työyhteisön voimin jotain mahtavaa. Inspiraatiota on hyvä etsiä alueilta, joilla luovuutta ruokitaan ja elämyksellisyyttä arvostetaan. Tässä taide ja kulttuuri ovat avainasemassa.
Tuomo Karvonen, tuottaja, Agma ry

EI ole, koska johtajuus ankkuroidaan perinteisesti liian vahvasti edelleen taloudelliseen ahneuteen, kustannustehokkuuteen, häikäilemättömyyteen jne. En ole perehtynyt tuohon mainittuun uudenlaiseen johtajuuteen ja suhtaudun siihen skeptisesti. Tarvittaisiin paljon enemmän keskustelua mitä johtajuus oikeastaan tarkoittaa erityisesti muuttuvissa työmuodoissa, joissa luovuus ja asiantuntijuus pitää yhdistää.
Petri Pietiläinen, pääsihteeri, Kaakkois-Suomen taidetoimikunta

Teksti ja kuva: Inka Reijonen