Luova Suomen asiantuntijaraadin mukaan perinteisellä työaikakäytännöllä voi olla merkittävä haitta luovan ajatustyön tekemiselle. Raati kokee, että luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa.

Enemmistö, 50% raatiin osallistuneista, vastasi myöntävästi kysymykseen ”Onko perinteinen 9-17 työaikakäytäntö mielestäsi merkittävä haitta tehokkaan, luovaa ajatustyötä vaativan työn tekemiselle”. Raatilaisista 20% ei antanut yksiselitteistä ”kyllä” tai ”ei”-vastausta kysymykseen. 30% raatilaisista vastasi kysymykseen kielteisesti. (Yksi vastaaja vastaa otannassa 10 prosenttia)

Luova Suomi-asiantuntijaraadin mukaan luovaa työtä ei voi pakottaa perinteisen 9-17 työaikakäytännön raameihin. Raatilaisten kommenteista nousee esiin se, ettei luova työ ole työajasta riippuvainen ja että työaikoihin tarvitaan joustavuutta yksilöllisistä tarpeista riippuen.

Tausta: teollistumisen ajan konventiot ovat säilyneet, vaikka yhä enempi tekee ajattelu- ja tietoperusteista työtä. Keskustelu työelämän murroksesta korostuu puhuttaessa niin suurten ikäluokkien eläköitymisestä, työhyvinvoinnista kuin uuden talouden tulemisesta. Esimerkiksi Ilkka Halanne kirjoittaa näin: ”Kun suomalaisen yhteiskunnan liitu(raita)kausi vaihtuu luovaan kauteen (ts. aidosti uuden luomiseen fokusoivaan), on syytä ymmärtää, että luovuuden ja tuottavuuden perusluonteeseen kuuluu oikea rytmi eikä lineaarinen pakottaminen. Siksi suomalaisen työelämän pitää lähteä hakemaan tuottavuutta ja hyvinvointia luomiskykyä tukevan rytmin kautta. Siirrymme rytmitalouden aikaan.” (Koko artikkelin voit lukea tästä)

"Sanottua

KYLLÄ. Luovalle työlle koko käsite "työaika" on vieras. Luovuutta ei voi pakottaa tiettyihin kellonaikoihin. 9-17 työaikakäytäntö on vain hallinnollinen mitta tuntimäärälle, jota työnantaja edellyttää työntekijältä päivässä. Se ei kerro sitä, millä aikavälillä luova työ oikeasti tapahtuu.
Arja Ropo, professori, Tampereen yliopisto

KYLLÄ. Ajattelutyön aikakaudella yhden virastoajan ulkopuolella vietetyn tunnin tulokset voivat vastata 100 tunnin tuhraamista työajan puitteissa. Kokonaistyöajan ja urakan käsitteet soveltuisivatkin paremmin aloille, joissa tuloksia ei voida mitata perinteisillä menetelmillä.
Antti Huntus, erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus

KYLLÄ. Luovaa ajattelua ja tehokasta työtä ei voi kahlita kellonaikoihin; sitä voi tapahtua klo 9-17 ulkopuolellakin.
Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

KYLLÄ JA EI. Luovuudella ja ajankäytöllä ei ole tekemistä toistensa kanssa, osalla ihmisiä on täysin luonnollista olla luova virastoaikaan mutta toisaalta osalla taas luovuus tarvitsee erilaista työaikaa, enemmänkin kysymys yksilöllisistä eroista kuin mistään kategorisesta kyllä tai ei – luovuudelle virastoaikana.
Petri Pietiläinen, pääsihteeri, Kaakkois-Suomen taidetoimikunta

KYLLÄ JA EI. Ihminen on rytminen eläin. Tämä on unohdettu tässä 24/7 hysteriassa, jossa pitää (muka) olla tavoitettavissa heti ja aina ja joka paikassa. ihminen tarvitsee mm. säännölliset tauot päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosittain... Väsynyt ihminen ei ole luova. "Säännöllisellä" työajalla on hyvät puolensa sikäli, että se saattaa ainakin muistuttaa, että työssä on pidettävä taukoja. Se myös antaa tiettyjä rajoja ja haasteita, joita myös luovuus tarvitsee. Toisaalta luova ihminen ei koskaan ole katsonut missä ja milloin hän ideoitaan synnyttää ja kehittää. Siis: Älä ulkoista elämääsi "asiantuntijoille" vaan kuuntele itseäsi. Rytmiä ei synny ilman taukoja. Eikä aikataulu ole luovuuden este.
Ulla Vehmasaho, koordinaattori, Luova Tampere / Luova Suomi

EI. Työaika ei ole haitta työnteolle, koska tehokas intensiivinen työnteko tarvitsee rauhaa. Mutta valitettavaa on se, ettei suomalainen yhteiskunta pysty joustamaan nykyisestä monokulttuurista ajankäytön, liikkumisen tai työympäristön joustavamman mallin suuntaan. Kyse ei ole pelkästään kellonaikojen joustavammasta ymmärtämisestä, vaan myös siitä missä ihminen tekee työnsä ja millaisessa ympäristössä esim. toimistossa/.../
Kati Uusia-Rauva, Senior Consultant, Finpro

EI. Luova ajatustyö on keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa kovaa työtä. Useat erinomaisen luovat ja tuotteliaat ihmiset tekevät työnsä ns. toimistoaikana. Toiset taas ovat parhaimmassa työvireessä ilta- tai yöaikaan. Yksilölle työn keskittäminen tiettyyn kellonaikaan voi olla haitta, mutta perinteinen työaikakäytäntö ei mielestäni ole kategorisesti merkittävä haitta tehokkaan, luovan ajatustyön tekemiselle.
Anu Oinaala, tutkija, Cupore

Luova Suomi asiantuntijaraati ottaa kantaa kulttuurin, taiteen ja luovan talouden kannalta ajankohtaisiin, kevyisiin ja painavampiin aiheisiin. Raadissa on mukana noin 50 taiteen, tieteen, kulttuurin ja liikunnan asiantuntijaa sekä yrityselämästä että julkiselta sektorilta. Raadin näkemyksistä uutisoidaan Luova Suomen blogissa.

Teksti ja kuva: Kristine Matilainen