Kulttuuri ja liikunta-ala ovat alueita, joissa ihminen on kokonaisvaltaisesti läsnä. Kun tämä läsnäolo saadaan mukaan työntekoon, voidaan odottaa hyviä tuloksia esimerkiksi innovoinnissa. Kolmannen lähteen Casebook ”Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään” kokoaa yhteen keskeisimmät löydökset hankkeen matkalta vuosina 2008-2013. Kirja koostuu 77 käytännöstä tai palvelumallista 54 eri yhdistykseltä. Yksi kirjan kahdeksasta osiosta on keskittynyt palvelumalleihin, joiden kohderyhmänä on työssäkäyvä väestö.
Kolmas lähde kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten palvelutuotantoa. Hankkeen taustalla olevan kehittämisohjelman 14 pilottihankkeesta ja 150 yhdistyksestä suurin osa kehittää hyvinvointipalveluita yhteistyössä kunnan kanssa, mutta kolmessa pilottihankkeessa kehittämisen pääpaino on ollut työyhteisöille suunnatuissa palveluissa.
Jalkapallo yhdistää työpaikan ihmiset
Työhyvinvointipalvelut soveltuvat jalkapalloseuroille luontevasti, koska lähes kaikilla seuroilla on pitkä historia sponsorointiyhteistyöstä yritysten kanssa. Palveluiden kehittäminen syvensi tätä yhteistyötä ulottumaan myös kumppanin henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseen, siinä missä ennen yritys sai vain mainospaikan rahaa vastaan.
Kokemukset ovat Suomen Palloliiton hankkeesta ”Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla”, jossa 14 jalkapalloseuraa kehitti hyvinvointipalveluita työyhteisöille. Yhdistysten työyhteisöiltä saamissa palautteissa kiitettiin usein sitä, miten liikuntapalveluissa työntekijöiden jakaminen uusiin työtehtävistä riippumattomiin joukkueisiin sai tutustumaan uusiin ihmisiin.
Lue lisää Casebookista: Case nro 44 & Case nro 42.
Kulttuuriyhdistykset osallistavat ja virkistävät työyhteisöä
Voiko tanssimalla oppia uutta kieltä? Zodiak – Uuden tanssin keskus ry on kehittänyt palvelun, jossa yhdistyvät kielten opiskelu sekä toiseen kulttuuriin ja nykytanssin elementteihin tutustuminen. Palveluvalikoimassa on kuusi kieltä, sekä suomi vieraana kielenä, joka on ollut suosittu työpaja maahanmuuttajille. Palvelulla on paljon annettavaa työyhteisöille, jotka jo nyt painivat kielten ja kulttuurien tuomien haasteiden parissa. Lue lisää Casebookista: Case nro 47.
Kulttuuriyhdistys Sikuri tarjoaa työyhteisöille palveluja, joilla kehitetään työyhteisön dynamiikkaa ja yhdessä toimimista. Yhdistyksen jäsenet haluavat tuoda suomalaiseen työkulttuuriin välittämistä sekä hyväntuulisuutta - taidetta apuna käyttäen. "Duunimuusa"-palvelupaketissa on neljä erilaista palvelua, jotka eroavat toisistaan lähinnä osallistamisen tasossa. Lue lisää Casebookista: Case nro 43.
Samankaltaisesti osallistamisen tasoihin perustuen palvelupaketin on kehittänyt Sisä-Suomen tanssin aluekeskus. Lähtökohtana palvelutuotantoon yhdistyksellä on ollut tanssitaiteen ja kulttuurin vieminen osaksi työyhteisön arkea ja työpäivää. Palveluilla pyritään vastaamaan erityisesti nykytyöelämän tyypillisimpään haasteeseen eli kiireeseen. Lue lisää Casebookista: Case nro 41.
Talviuinti ja tuotteistuksen merkitys
Talviuinti on harrastus, jolla on erinomaisia terveysvaikutuksia: se tutkitusti parantaa stressinsietoa ja rentouttaa. Aktiiviharrastajat myös nostavat usein esiin sairastelun vähenemisen. Kuulostaa siis lajilta, joka sopii työssäkäyville loistavasti!
Suomen Latu toteutti 2009-2012 ”Terveyttä talviuinnista” –hankkeen, jossa kuusi avantouintiseuraa tuotteisti talviuinnista työhyvinvointipalveluja yrityksille. Palvelumallit pitivät sisällään luentoja, ohjattuja uintikertoja sekä mahdollisuuden liittyä seuran jäseneksi työnantajan tukemana. Palvelumallin ytimessä oli omaehtoiseen harrastamiseen kannustaminen.
Tuotteistaminen oli merkityksellisessä roolissa seurojen palveluita: jokainen hankkeen avantouintiseuroista toimii vapaaehtoisvoimin. Oppaiden, esitteiden ja muun luentomateriaalin vakioiminen oli tärkeää. Hankkeen tuloksena todettiinkin, että pienimuotoinen palvelutuotanto voi sopia tällaisillekin yhdistyksille, kunhan jäseniltä löytyy aktiivisuutta, innostuneisuutta ja halua edistää talviuinnin ilosanomaa.
Lue lisää Casebookista: Case nro 45.
Olisiko monialaisuus tulevaisuuden valtti työhyvinvointipalveluille?
Helsinkiläinen Lenkkiteatteri toteuttaa muun (taiteellisen) toimintansa lisäksi hyvinvointipalveluita yrityksille. Heidän kokemuksensa mukaan tyypillinen kädenvääntötilanne yrityksissä on se, että puolet yrityksen työntekijöistä haluaisi virkistyspäivän sisällöksi liikuntaa, puolet kulttuuria. Siksi on tuntunut hyvin yritysten tarpeisiin sopivaksi se, että Lenkkiteatteri tarjoaa molempia: Teatterin ammattilaisten lisäksi ryhmällä on liikunnan ammattilaisia omasta takaa. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi latuyhdistyksen kanssa. Lue lisää Casebookista: Case nro 73.
Potilaiden hyvinvointi heijastuu myös henkilöstöön
Myös monet palveluita kuntalaisille tuottavista yhdistyksistä on sivunnut työhyvinvoinnin näkökulmaa palveluiden kehittämisessään. Esimerkiksi Hymykuopat-pilottihankkeen (2009-2012) yhdistyksistä monet tuottivat taidelähtöisiä palveluita sairaaloiden osastoille ja palvelulaitoksiin. Taiteilijat kohtasivat työssään väistämättä myös työyhteisön jäseniä ja hyvinvoinnin ollessa palvelun keskiössä, huomiota alettiin kiinnittää myös hoitajien hyvinvointiin.
Yksi hankkeen oivalluksista oli se, että vaikka taidelähtöisen palvelun pääasiallisena kohderyhmänä on laitoksen tai osaston asiakas, hyvinvointia välittyy myös hoitohenkilöstöön ja jopa omaisiin asti: Vanhusten virkeyden myötä lisääntyy myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointi. Lue lisää Casebookista: Case nro 61.
Vaikuttava sirkus –hankkeen yhdistykset, jotka toteuttavat palveluita lapsille ja nuorille, maahanmuuttajille, päihdekuntoutujille, laitoshoidon asiakkaille sekä eläkeläisille, päättivät tarjota palveluita myös näiden kohderyhmien parissa työskenteleville työyhteisöille. Palveluita on toteutettu pääasiassa kunnan työyhteisöille, kuten päivähoidon henkilökunnalle ja laitoshoitajille. Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluissa sirkussisältöiset hyvinvointipalvelut on jopa otettu osaksi henkilöstön kehittämissuunnitelmaa.
Arvopohjaisia palveluita
Kulttuuri- ja liikunta-alan yhdistyksille sopivat työhyvinvointipalvelut hyvin; useimmiten niiltä löytyy monipuolista osaamista tai verkostoja, joista lisää osaamista on saatavilla.
Yhdistykseltä ostettuna palvelu on useimmiten arvopohjainen ja sitä kautta sijoitus pitempiaikaiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi hyvinvointijärjestö WAU ry argumentoi yrityksille palveluita myydessään antavansa vähävaraisille mahdollisuuden laadukkaaseen harrastukseen näiden tuella. Tämä ajatus on kolahtanut hyvin yrityksiin. Lue lisää Casebookista: Case 22.
Casebookin voi ladata itselleen verkkoversiona Kolmannen lähteen sivuilta. Myös painettu versio on saatavilla; sitä voi tiedustella itselleen Kolmas lähde -tiimiläisiltä.
Kolmas lähde tarjoaa tukea ja tietoa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksille palveluiden tuottamiseen.
Teksti: Pirita Tolvanen
